torstai 9. tammikuuta 2014

Painonnostokoulussa.

Siitä on noin viitisentoista vuotta kun olen viimeksi käynyt koulua. Eilen pakkasin repun, heilutin kotiväelle ja lähdin jännittyneenä kohti uutta opinahjoani. Oli eka koulupäivä aikuisten painonnostokoulussa.

Kaikki blogiani vähänkin enemmän lukeneet tietävät että rakastan painonnostoa. Olen nähnyt tuhansia tempauksia ja työntöjä niin telkkarin välityksellä isoissa arvokisoissa kuin paikanpäällä kotimaisissa kilpailuissa. Mulla on ollut jo pitkään mielessä aloittaa painonnostoharjoittelu ja nyt oli sopiva hetki mennä paikallisen painonnostoseuran harjoituksiin mukaan.

Painonnostokoulun eka kerta keräsi 15-20 henkeä. Noin puolet taisi olla crossfit-harrastajia, me loput olimme sitten sekalaisempi joukko eri-ikäisiä miehiä ja naisia. Osalle oli tosiaan painonnostoliikkeet tuttuja crossfitin kautta, osalla oli salitaustaa, osalla ei ollut mitään kokemusta tämän tyyppisestä lajista.

Ensin otettiin lämpöä kepin kanssa, liikkeet oli kyllä heti alusta asti ehtaa painonnostoa. Tempauksia pohjenousulla, valakyykkyjä, pystypunnerrusta niskan takaa.

Porukka jaettiin pienryhmiin, 2-4 henkeä. Naisten ryhmille 15 kilon tangot, miesten 20 kilon tangot. Olin koko treenin saman crossfit-taustaisen kaverin kanssa kahdestaan joten ehdittiin vetää toistoja todella paljon. Ensin tehtiin tempausta parikymmentä minuuttia. Tempaus + valakyykky x 3, sitten teki kaveri ja taas itse kiinni tankoon. Tämän jälkeen tehtiin rinnallevetoa ja työntöä vartin verran, kolmosia muistaakseni ja lopussa vielä vartin verran etukyykkyjä viiden sarjoina.

Harjoituksessa oli yksi varsinainen valmentaja mutta samassa salissa harjoitteli joukko seuran nostajia jotka oman treeninsä ohessa koko ajan ohjasivat myös meitä. Hyvä ratkaisu, itse ainakin sain koko ajan neuvoja ja ohjeita. Tunsin tekeväni suunnilleen kaiken väärin.. Jalkaterien asento, jalkojen leveys, polvien asento, epäkkäät, kyynerpäät, olkapäät, selkä, pään asento.. :-D Tavallisesta salitaustasta ei todellakaan ollut juuri mitään hyötyä.

Aivan tolkuttoman teknisiä ja haastavia liikkeitä. Olin aina ollut epäluuloinen selän asentoni suhteen ja olenkin todella tyytyväinen etten ole koskaan tehnyt salilla ominpäin raskaita voimaliikkeitä, voisi olla selkä jo entinen. Selkä ei pysynyt millään suorana vaan lähti koko ajan pyöristymään. Etukyykkyjen jälkeen ja niiden aikana tuli valtavasti neuvoja ja ohjeita mutta selästä ei puhuttu mitään. Laskin tangon maahan ja kysyin että mites nyt se selkä? Oli kuulemma aika hyvä! Huh huh :D Edes joku asia meni vähän oikeaan suuntaan.

Tunti oli kulunut mutta porukka ei meinannut saada tarpeekseen joten valmentajan johdolla tehtiin vielä 2x 15 sarjat istumaannousuja ja kaksi minuutin lankkupitoa puolen minuutin palautuksella.

Hikoan yleensä todella vähän, saatan tulla puolentoista tunnin juoksulenkiltä lähes kuivin kamoin. Nyt hiki valui melkein koko tunnin vuolaana vaikka periaatteessa homma ei ollutkaan raskasta. Toistoja tuli kuitenkin kymmeniä ja taas kymmeniä ja kun yritti keskittyä miljoonaan uuteen asiaan samaan aikaan niin sekin taisi pistää hikoiluttamaan.

Jäinkö koukkuun? Ehdottomasti. Ellen olisi näin kärsivällinen niin voi olla etten jaksaisi yrittää uudestaan ja uudestaan. Mutta tämänkään lajin suhteen mulla ei ole kiire mihinkään. Jos se vaatii pari vuotta harjoittelua että saan nostot napsumaan kohdalleen niin sitten vaatii. Isot painot eivät ole hakusessa pitkään aikaan, haen tekniikkaa, liikeratojen hallintaa ja kehon tuntemusta. Painonnosto tulee tukemaan älyttömän paljon myös juoksuharjoittelua.

Olisi ollut varmaan aika masentava kokemus jos vuosien lajirakkauden jälkeen käytännön kokemus olisi jäänyt valjuksi. Ilmapiiri oli kuitenkin niin tsemppaava ja kannustava ja ohjaus pätevää että odotan jatkoa innolla. Joku näistä pidempään harrastaneista kavereista kyseli treenin jälkeen pukuhuoneessa montako kertaa olen käynyt. Kun sanoin että tämä oli eka kerta niin hän kehui miten hyvin se siihen nähden meni. Taisi olla pelkkä kohteliaisuus mutta tällaisilla pienillä jutuilla ja uusien harrastajien huomioonottamisella lajiyhteisöstä ja seurasta tulee helpommin itselle tärkeä.

Suurimman osan vuodesta, satoja ja taas satoja tunteja juoksen yksin keskellä metsää tai treenaan salilla yksin. Tottakai salilla tulee moikkailtua ja vaihdettua kuulumisia tuttujen kanssa mutta lopulta sekin on mulle paikka jossa olen tiukasti latautuneena ja keskityn omaan tekemiseen enkä muihin ihmisiin. Painonnostosta tulee jatkossa tärkeä osa harjoitteluani myös tämän takia. En ole aina vain pelkkä yksinpuurtaja vaan osa seuraa jossa saa koko ajan tukea ja tsemppausta treenaamiseen.

6 kommenttia:

  1. Painonnosto on kyllä ihan mahtavaa hommaa ja niin koukuttavaa! Vaikka niin usein treenit tuntuu ihan pään hakkaamiselta seinään, ne onnistumiset vie seuraavat puoli vuotta eteenpäin. Ammattilaispainonnostajat ovat ihan mielettömiä urheilijoita, eikä sitäkään oikein käsittänyt ennen kuin oli itse treenaillut painonnostoliikkeitä hetken aikaa. Arvostus on kyllä noussut huimasti sen jälkeen kun on itsekin ollut enemmän mukana lajin parissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tismalleen näin! Niitä pieniä osasia on yhdessä liikkeessä niin paljon että toistoja pitää olla takana tuhansia ja taas tuhansia että ne tulee selkärangasta ja liikkeet menee oikein. Ja vasta sitten voi alkaa lastaamaan kunnolla rautaa tankoon ja hakemaan niitä omia rajoja.

      Sun kehitys painonnostajana on kyllä todella inspiroivaa. Osa crossfittaajista (kuten Jonne) on omaksunut lajin hämmästyttävän nopeasti.

      Poista
  2. Hei tää oli tosi mielenkiintoinen kirjoitus, toivottavasti kirjoitat jatkossakin miten painonnostotreenit sujuu! Sopiiko kysyä oliko toi joku Puntti-Karhujen painonnostokoulu vai järjestetäänkö täällä suunnalla muitakin? Itsehän harrastan crossfitia, ja vaikka mä tykkään lajin monipuolisuudesta niin kyllä se painonnosto taitaa kuitenkin olla kaikkein kivointa siinä. Älyttömän haastavaa ja välillä turhauttavaa, mut siitä saa myös kaikkein hienoimmat fiilikset jos onnistuu nostossa erityisen hyvin tai rikkoo omia ennätyksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, Puntti-Karhujen koulusta on just kyse. Suosittelen lämpimästi, koulu on kerran viikossa ja sen lisäksi voi käydä treenaamassa vaikka joka päivä seuran harjoituksissa jos vain intoa piisaa. Hintaa koko lystille tulee vaivaiset 50 euroa vuodessa.

      Tulen varmasti kirjoittamaan jatkossakin säännöllisesti miten treenit painonnoston parissa etenee! :)

      Poista
    2. Oon niin tyytyväinen meidän CF-saliin ja treeneihin, että haluan käydä siellä mahdollisimman paljon (5-6 krt viikossa), eli tällä hetkellä ei jää aikaa erillisille painonnostotreeneille. Voihan se silti olla että joskus haluan panostaa oikein erityisesti painonnostoon, saa nähdä. :)

      Poista
    3. Tuttu tunne, jos haluaa jotain uutta treenata niin pakko on luopua jostain.. Itse tein sen päätöksen että vähennän omatoimisia salitreenejä ja laitan tekniikat kuntoon.

      Teillä on hyvä tilanne siellä, mainiot painonnostovalmentajat ja oma painonnostoryhmä omasta takaa :)

      Poista