Viime päivinä uutisissa on ollut juttua kuntokeskusalan toimijoiden halusta suitsia personal trainer-bisnestä. Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys haluaisi tehdä personal trainerista suojatun ammattinimikkeen, siis sitä saisi käyttää vain jos hankittuna on alan koulutus. Tällä hetkellä kuka tahansa voi laittaa lehteen tai nettiin ilmoituksen jossa myy PT-palveluja ja ryhtyä toimimaan alalla ilman sen kummempaa tietotaitoa.
Tälläkin asialla on selvästi kaksi puolta. Koulutuksen läpikäyminen ei tee kenestäkään pätevää yhtään millään alalla eikä diplomi seinällä tarkoita välttämättä mitään muuta kuin sitä että jossain tunnilla on istuttu ja kokeista ja tenteistä selvitty läpi. Kunnianhimoinen asenne työhön ja aito halu auttaa asiakasta on mielestäni se ratkaiseva seikka. Vertailukohdaksi voi ottaa vaikka lääkärit: pitkä koulutus ja tarkasti suojattu ammattinimike ei auta yhtään jos potilas ei koe saavansa apua vaivaansa. PT-alalle halutaan siis käytännössä laatustandardi mutta ikävä kyllä mitään laatutakeita ei voi antaa - on se diplomi seinällä tai ei.
Yksi ongelma on siinä että treeni- ja ravintomaailma on niin laaja. Koulutuksen pitäisi olla todella kattava jotta saisi oikeasti pätevän valmiuden opettaa ja ohjata monenlaista harjoittelua. Moni asiakas varmaan haluaa että valmentaja antaa ohjeet miten pudottaa painoa ja päästä parempaan kuntoon. Kumpikaan ei ole rakettitiedettä ja yleensä asiakas varmaan jo tietää mitä pitää tehdä mutta haluaa jonkun tsemppaamaan ja tukemaan uusien asioiden omaksumisessa. Tsemppaavaa ja kannustavaa asennetta ei voi opettaa missään koulussa, se on vahvasti sidoksissa ihmisen persoonaan. Suurimmassa osassa tapauksista on varmasti tärkeämpää että personal trainerin ja asiakkaan kemiat kohtaavat kuin se minkälaisia koulutuksia on takana. Haastavampaa on jos asiakkaalla on tarkat erityistoiveet harjoittelutekniikoista tai lajeista, jotka eivät ole PT:n ominta alaa tai esimerkiksi rajoitteita jotka vaatisivat ohjaajalta fysiologian ja anatomian tuntemusta.
Pari vuotta sitten kun aloin kirjoittaa blogia selasin jonkin verran muiden juttuja ja törmäsin useasti ihmisiin jotka olivat ensin innostuneet salitreenaamisesta, sen jälkeen alkaneet kirjoittaa asiasta blogia ja sen saadessa suosiota käyneet personal trainer- ja kuntosaliohjauskoulutuksia. En usko että monikaan sai hommasta lopulta itselleen täysipainoista ammattia, on raskasta repiä elantoa alalta jossa on paljon toimijoita ja asiakassuhteet kestävät muutaman tapaamiskerran. Unelmaan ammatista jossa hengataan salilla on kyllä helppo yhtyä :)
Itselleni kuntosaliharjoittelun alkeet ja ensimmäiset treeniohjelmat opasti PT-koulutuksia käynyt yrittäjä. En kuitenkaan valinnut häntä koulutusten takia, tärkeämpää oli kokonaisuus. Hänellä oli hyvin monipuolinen urheilutausta kehonrakennuksesta SM-tason palloilusarjoihin ja itselleni kolahtava ajatus harjoittelusta ja liikunnasta.
Jotta voi onnistuneesti valita personal trainerin pitää ensin itse tietää mitä haluaa. Kuntosaliohjaukseen kouluttautunut valmentaja ei ole välttämättä pätevä suunnittelemaan juoksuvalmennusta. Minusta PT:lla pitäisi olla pokkaa kieltäytyä jos asiakas haluaa oppia painonnosto- tai voimanostoliikkeitä mutta oma tietämys ei riitä. Ikävä kyllä edellä mainitsemani elannon hankkiminen ja bisneksen sirpaleisuus johtaa siihen että moni lupaa ja yrittää tarjota enemmän kuin mihin itsellä on valmiuksia. Lopputuloksena voi pahimmillaan olla valmennettavan loukkaantuminen kun tekniikat on opetettu väärin ja jopa vaarallisesti.
On mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan PT-bisnes tulevaisuudessa kääntyy. Mikäli ammatista tulee suojattu nimike, iso määrä todella päteviä ihmisiä joutuu koulun penkille turhaan. Toisaalta ne epäpätevät karsiutuvat joukosta pois - vai karsiutuvatko?
Ehkä joku Valvira alkaa ratsata tulevaisuudessa kuntosalien henkilökuntaa ja lenkkipoluilla valmennettaviansa tsemppaavia peeteitä. Iltapäivälehdissä nähdään lööppejä VALE-PT:stä ja lehti-ilmoituksilla yritetään tavoittaa ihmisiä jotka ovat joutuneet mahdollisesti väärän maastaveto-tekniikan uhreiksi.
Hei vaan, tämä on mielenkiintoinen aihe. Minulla oli ensimmäisen kerran PT Pietarissa asuessamme. Salilla pyöri valmentajien jokaiseen makuun. Oman valintani tein kahden välillä, toinen oli olympiatason urheilija. Valitsin hänet. Treenaamisen salilla sai aloittaa vasta lääkärikäynnin jälkeen, byrokraattista mutta silti :)
VastaaPoistaSuomessa otin kerran yhteyttä yhteen traineriin ja se oli kauhea kokemus. Siinä jätettiin minun oma kokemuspohja treenaamisesta ja taustoista täysin huomiotta ja päätettiin keskittyä tulevaan tuloksena ohjelma VASTA-ALKAJALLE! Täysin käsittämätöntä. Sain ohjelman, josta ei ollut minulle mitään hyötyä. Painomäärät salitreeniin oli sellaiset, joilla olin treenannut teini-iässä viimeksi. Ruokaohjeistus oli kyllä asiallista, mutta sekin sponssimerkkien suosittelua mitä tuli lisäravinteisiin, siemeniin ja mihin kaikkeen. Se suhde ei pitkään kestänyt ja laitoin kyllä aika pian viestiä,e ttä en halua jatkaa yhteistyötä.
PT koulutukset ovat bisnestä ja sinne voi halutessaan mennä kuka vaan opiskelemaan. Treenataan jonkin aikaa fitnesstä ja ollaan taitavia, pohjaa ei välttämättä ole mistään muusta liikunnasta vaan on innostuttu ja sitten hötkitty koulutus päälle, vot! Katson, että PT:n pitää osata lukea ihmistä todella hyvin. Huomata nopeasti potentiaali ja sen myötä kannustaa eteenpäin, luovuttaa omat ennakkoluulonsa, keksiä koko ajan uutta ja mielekästä...
Varmasti reilusti laajan skaalan PT porukkaa on vähän. Kuntosaliohjausta ja vähän hölkkää, se siinä?
Kiitos pitkästä kommentista, mielenkiintoisia kokemuksia!
PoistaOlen kuullut että lääkärintodistus vaaditaan todella monessa maassa ennen kuin kuntosalille on mitään asiaa, ilmeisesti muualla ajatellaan että jos joku saa kohtauksen tai loukkaa salilla niin se on sitten sen kuntosalin vika.. Tuntuu hullulta näin suomalaisittain.
PT:n työ ei todellakaan saisi olla mitään liukuhihnameininkiä jossa kaikille tulostetaan samat ohjeet tietokoneelta, sen osaisi kyllä kaikki tehdä itsekin, netti on hyviä ravinto- ja harjoitusohjelmia täynnä. Apua tarvitaan nimenomaan siinä että ohjelma räätälöidään omien tarpeiden mukaan, aina itse ei näe mitkä asiat vievät varmimmin kohti niitä päämääriä.
Kuulostaa hullulta tuo sun kokemus Suomessa. Muistan että sulla on tosi vankka liikuntatausta joten on kyllä älytöntä alkaa treenaamaan kuin ei olisi koskaan painoja nähnytkään.
Bisnes on laajaa, onneksi ihan vapaaehtois- ja vaikka kaveripohjaltakin voi saada hyviä neuvoja ja apua. Itse olen todennäköisesti helmikuun aikana tapaamassa erään PT:n jonka kanssa käydään voimanostoliikkeitä vähän tarkemmin läpi ja hiotaan tekniikoita. Kirjoittelen siitä ihan varmasti sitten lisää!