keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Niin lähellä, niin kaukana - Concept2 on ankara.

Mulla tuli marras-joulukuussa lähes puolentoista kuukauden tauko kovista anaerobisista harjoitteista, ne ei vaan tuntuneet sopivan harjoitusohjelmaan enkä ollut koskaan salilla tarpeeksi palautuneena. Olin kuitenkin koko ajan varma että tammikuussa ne sopii paremmin suunnitelmiin ja näin tosiaan on ollut, olen tehnyt kolme kovaa rääkkiä tammikuun aikana salilla. Se on ihan passeli määrä, huomenna on lisäksi kuukauden viides kova intervallijuoksupäivä joten näitä tehotreenejä on ollut nyt varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Tuntuu että se on jo nyt vaikuttanut positiivisesti, pk-lenkit voi esimerkiksi juosta kovempaa kuin aiemmin mutta silti syke pysyy matalalla. Kovemmalla temmolla kevyempiä kilometrejä, siihenhän tässä pyritään!

Maanantaina oli aika kompakti salitreeni, puolisen tuntia penkkiä, toes-to-bareja ja leuanvetoa. Sen jälkeen oli vuorossa 15. kerta koskaan kun soudan 1000 metriä ja ajattelin etukäteen että olisi hyvä sauma ehkä tehdä ennätys. Viime syyskuussa soudin matkan aikaan 3:33:1 mutta sen jälkeen vastaavat lukemat ovat olleet pelkkää unelmaa. Loppiaisena mittari näytti 3:44 ja viime viikon maanantaina 3:43. Aika raskaita vetoja kyllä, enkä olisi mitenkään jaksanut kiskoa kovempaa. Ajattelin kyllä että alle 3:40 pitäisi päästä pitkästä aikaa.

Olo oli kuitenkin oudon huono, oksennus maistui suussa ennen kuin olin edes aloittanut! :D Sama homma on ollut ennenkin kun olen syönyt riisikakkuja ennen treenaamista, kai ne sitten sulaa huonosti ja jää pötsiin möyrimään. Pitänee välttää jatkossa.

Päätin että yritän vedellä alle 3:40 tahtia jos olo ei pahene, tulee ainakin tammikuun ennätys. Tahti pysyi hyvänä ja conceptin mittari näytti koko ajan ennustavan loppuaikaa 3:33 - 3:34. Kädet ja jalat oli sen verran tuoreessa kunnossa ettei hapottanut vaan raskaat 10-tason vedot sujui aika rivakalla tahdilla alusta loppuun, vauhtipyörä pysyi koko ajan mukavassa liikkeessä.

Ajattelin jo että oikeasti jopa uus ennätys olisi mahdollinen mutta ikävä kyllä pari sekuntia siitä jäätiin, loppuaika 3:35:3. Kun vetää lähes täysillä koko matkan niin lopussa ei yksinkertaisesti pysty kiristämään tahtia, vaihtoehtoina on joko hyytyminen tai saman tahdin ylläpito.

Olin kuitenkin tosi tyytyväinen, toiseksi paras aika ja olo tuon jälkeen oli parempi kuin edellisinä viikkoina. Ehkä se unelma alle 3:30 ajasta on ihan realistinen? Huiputhan vetää alle kolmen minuutin, Klaus Geigerin SE on 2:44:3, naisten enkka Laila Finska-Bezerran 3:21:3. Molemmat jää kyllä varmasti haaveeksi! :D
Laila Finska-Bezerra
Laila Finska-Bezerra . Omat tulokseni ei kuitenkaan ole vertailukelpoisia mihinkään suuntaan kun nämä ovat kaukana optimi-soudusta. En tiedä minkälainen mörssäri pitäisi olla että kannattaa soutaa kympillä, yleisin säätö lajin harrastajilla lienee 4-6.

Se mihin mua kiinnostaa tuloksiani vertailla ja millä tiedolla on merkitystä on oman tason kehittyminen. Väänsin parit väkkärät kehityksestä.


Aika tasaisesti nuo soutuajat ovat tulleet alas. Tuo 4:10 vähän naurattaa mutta olen merkinnyt ylös tosiaan kaikki tulokset, hyvät ja heikot.


Tässä olen laskenut aina kolmen soutukerran keskiarvotuloksen, se ehkä kertoo kaikista parhaiten kehityksen. Yksittäisen huippusuorituksen sijaan mun mielestä on merkittävämpää saada koko ajan kovempia rutiinisuorituksia.

Keskiverto tonnin soutu oli maaliskuussa 2013 4:01, huhtikuussa 3:46, kesällä 3:43, syyskuussa 3:44 ja nyt tammikuussa 3:40.

Ens viikolla käyn 2000 metrin kimppuun, ennätys on elokuussa soudettu 7:49:3. En ole vetänyt sitä matkaa kertaakaan lokakuun jälkeen ja muutenkin olen kokeillut kahta tonnia vain 12 kertaa. Olen kyllä tosi pettynyt jos enkka ei mene uusiksi, lähtee tosta sitten sekunti tai useampi.

Suomen kovimmat soutajat ovat tulessa lauantaina sisäsoudun SM-kisoissa Helsingissä Kallion urheilutalolla. Junnut soutaa tonnin, aikuiset kaks tonnia. Supersoutaja Klaus Geiger on mukana, hänen suomen ennätyksensä 2000 metrillä on ihan järjetön 5:46:6. Naisten SE on Eeva Karppisen 6:59:8.

Lauantaina käydään myös Crossfitin SM-kisat Tampereen Areenalla ja kuten toivoin, tänä vuonna kisat alkaa jo perjantaina. Lajina on hurja soutuspektaakkeli, 7500 metriä kelloa vastaan, 2 minuutin palautus ja 2000 metriä. Molemmista souduista otetaan aika talteen ja ne pisteytetään erikseen. Tämä on siis hyvin samanlainen laji kuin Crossfit Gamesien avaus viime kesänä, silloin matkana oli tosin raastava puolimaraton, 21.1 kilometriä.

Paras taktiikka lienee vetää ekat 7.5K mahdollisimman tasaista mutta kovaa vauhtia, ehkä jollain neljän minsan tonneilla. Sen jälkeen 2K ja all in, taju kankaalle ja ämpäriin lounaat. Tai.. jos ottaa 7500 metriä lämppärinä ja vetelee rauhassa, sitten pellit auki ja tykittää ykköstuloksen kahdella tonnilla? Tämä kyllä tarjoaa valtavasti erilaisia variaatioita ja taktisia mahdollisuuksia, mielenkiintoista nähdä millaisiin ratkaisuihin kilpailijat päätyvät.


Row, row, row your boat,
Gently down the stream.
Merrily, merrily, merrily, merrily,
Life is but a dream.

4 kommenttia:

  1. Oon itsekin (oikeastaan teikäläisen innostamana) alkanut myös ottamaan soututuloksia ylös. Aluksi tuossa piinallisessa 1000m soudussa 3:50 oli valtavan työn takana, mutta nykyään se pyörii siinä 3:40 molemmin puolin. Siitä täytyy kyllä petrata ainakin se kymmenen sekkaa! Tsemiä sullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se siitä paranee, kannattaa vedellä vaihtelevasti muitakin matkoja. Alussa jokainen sekunti ennätyksestä pois tuntui tosi kovalta urakalta mutta silti yhtäkkiä saattoi lähteä 5-10sec kun kroppa olikin täydessä iskussa. Nyt tuollainen 4 minuutin tonni on jo tosi kevyt suoritus vaikka alussa pisti kunnolla puuskuttamaan!

      Hieno laite, parantaa tosi paljon suorituskykyä ja (an)aerobista kuntoa.

      Poista
  2. Toi kilsan soutu aika jäätävä setti. Viimeiset parisataa metriä menee yleensä huutohengityksellä. Pitäiski kokeilla taas pitkästä aikaa et mikä on kunto tällä hetkellä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Kun yrittää ne viimeiset pari satasta pitää samaa tahtia yllä niin alkaa melkoinen huohotus. Harvoin treeneissä hikoilen paljoa mutta tossa kolmessa ja puolessa minuutissa saa kamat litimäriksi.

      Kokeile ihmeessä miten menee, ois mielenkiintoista lukea!

      Poista