Marraskuu ja 1000 kilometrin välimatkatolppa ohitettu.

Ehkä voidaan jo sanoa että syksy on kääntynyt talveksi vaikka plussa-asteita on täällä edelleen sekä päivällä että yöllä. Mulla on kuitenkin sellainen kutina että tämän viikon aikana tullaan täällä eteläisemmilläkin leveysasteilla nauttimaan ihan oikeista talvikeleistä, muutenkin kuin jäätyneinä asfalttikatuina. Just sopivasti kun joulukuu alkaa!

Marraskuun treenit olivat etukäteen iso kysymysmerkki. Maraton oli 2.11. ja se on sellainen urakka että on vaikea tietää miten se tulee vaikuttamaan harjoitteluun jatkossa. Mulla palautuminen sujui erinomaisesti, tismalleen käsikirjoituksen mukaan. Viiden lepopäivän jälkeen aloittelin normaaleilla salitreeneillä ja juoksutaukoakin tuli vaivainen viikko. Tosin palasin poluille erittäin maltillisesti, muutaman kilsan hölköttelyillä.

Harjoituksia kertyi yhteensä 17.

10 kpl juoksulenkkejä, yhteensä 125 km
7 kpl voimaharjoituksia

Molemmat osa-alueet sujuu hyvin, tossut on hyvällä syönnillä ja raskaat raudat tuntuu koko ajan vähän kevyemmiltä.

Viimeisen viikon aikana kilsoja on tullut mainiolla tahdilla, tasan 50. Se on mulle tosi hyvä määrä. Tänään juoksin 8 kilometriä maastossa ja samalla tonni paukahti rikki! Hieno fiilis. Vielä on vähän matkaa tämän vuoden lopulliseen tavoitteeseen, 1100 kilometriin, mutta onhan toi tonnikin jo komea luku. Viime vuonna sain sen täyteen 28. joulukuuta.

Lauantaina oli lepopäivä, mutta eihän silloinkaan voinut pysytellä poissa kestävyysjuoksun parista :-) Ajelin katsomaan Pomarkun maratonia, se järjestettiin nyt kuudennen kerran ja tapahtuma on joka vuosi kasvattanut suosiotaan. Aiemmin Pomarkun maraton järjestettiin joulukuun puolessavälissä mutta nyt siis jo marraskuun lopussa, sekin varmasti vaikutti siihen että moni oli päättänyt osallistua.

Keli oli aika kamala, kova tuuli ja lumen, rännän ja veden sekaista sadetta. Teki niiin paljon mieli juosta nähdessäni ton kelin mutta mun juoksukisat on kyllä toistaiseksi juostu, 5-6 starttia riittää tälle vuodelle.

Mukana oli monia eri juoksutapahtumista tuttuja naamoja, pienethän nää piirit on ja monet kiertää tapahtumasta toiseen. Blogimaailmakin oli edustettuna.

Kisakeskuksen ovella rupesin katsomaan että eräs mimmi näyttää tutulta. Onkohan se joku meidän salilta? No ei ollut, tajusin että kyseessä on Marianna Zaikova, tosi-tv-seuraajille varmaankin tuttu nimi :) Marianna on kiertänyt paljon juoksutapahtumia viime vuosina, hänestä tuli myös reilu vuosi sitten ensimmäinen suomalainen nainen joka on juossut maratonin Pohjoisnavalla.

Pitänee vetäistä oma Pohjoisnapa-simulaatio-maraton, tai puolikas, heti kun pakkanen laskee kunnolla. Mittarissa pitää olla -25C vähintään että tuonne ulos viitsii mennä hölkkäilemään tosimielellä ;)