Seitsemän päivää lepoa, kymmenen päivää treeniä.

Marraskuun puolivälissä aikataulut menivät vähän hassusti ja treenasin yhdeksänä päivänä peräkkäin. Ajattelin että se oli aika iso ja harvinainen juttu, pidän kuitenkin vahvasti kiinni 5 treeni- ja 2 lepopäivän rytmistä. Itse asiassa silloinkin kalenteriviikot menivät ihan oikein levon kannalta, treenejä vain sattui tulemaan torstaista seuraavan viikon perjantaihin asti.

No nyt kävi näin, taas. Treenipäiviä vain sattui tulemaan kymmenen peräkkäin.

ma 24.12. jouluaatto, lepoa
ti 25.12. joulupäivä, lepoa
ke 26.12. tapaninpäivä, 6 kilometrin lenkki
to 27.12. yläkropan treeni salilla
pe 28.12. 13 kilometrin lenkki (tämä oli se päivä kun 1000 kilometriä meni rikki!)
la 29.12. penkki- ja kyykkytreeni lepakkovuorolla salilla
su 30.12. 3 kilometrin lenkki
ma 31.12. uudenvuoden aatto, jalka- ja keskivartalotreeni salilla
ti 1.1. uudenvuoden päivä, 7 kilometrin lenkki
ke 2.1. penkki- ja kyykkytreeni
to 3.1. rankka intervallijuoksutreeni hallissa
pe 4.1. yläkropan treeni salilla
la 5.1. lepoa
su 6.1. loppiainen, lepoa

Kymmenen päivää treeniä putkeen! Ja lepokin siis meni kuitenkin ihan tavoitteiden mukaisesti, enempää treeniputkea ei voi venyttää ilman että tuo kahden viikoittaisen lepopäivän ajatus murenisi.

Eikä tuollainen "treenimaraton" tuntunut edes erityisen raskaalta. Takana oli joulun ja sitä edeltäneen kiireisen jakson vuoksi kokonainen viikko ilman harjoittelua. Myös treeniohjelman päivittäminen vuodenvaihteessa piristi valtavasti tekemistä ja se näkyy myös tekemisessä, kuluneiden parin viikon aikana olen kehittynyt esimerkiksi leuanvedossa yhtä paljon kuin viimeisen kahden kuukauden aikana!

Vuosi sitten tämä sama ajankohta oli mulle vaikeaa aikaa. Olin melkein kuukauden kuumeessa ja tuli pitkä treenitauko. Jälkikäteen se oli kuitenkin kuin lottovoitto, imin itseeni valtavasti energiaa ja paloa liikkumiseen. Luin treenamiseen liittyviä kirjoja ja lehtiä, katsoin urheiluaiheisia tv-ohjelmia, dokumentteja ja elokuvia. Olin päästä varpaisiin kyllästetty ajatuksella että silloin pitää liikkua innolla kun voi. Joku päivä tulee taas kova flunssa tai jotain muuta vastoinkäymistä eikä voi itse päättää koska treenata ja koska ei. Tuo palo ja draivi vei todella pitkälle, vasta loppusyksystä aloin hieman tylsistyä samoihin lenkkimaastoihin ja taantuneeseen kehitykseen salilla.

Treenirakenteiden rikkominen, muuttaminen ja venyttäminen tuo kehitystä. Kannattaa tehdä tutun ja turvallisen tunnin-puolentoista salitreenin sijaan vaikka omaa ohjelmaa 30-45 minuuttia ja tähän päälle kokeilla kaikkea uutta. Erilaisia variaatioita kuten otteita ja oteleveyksiä tai erilaisia välineitä: käännellä autonrenkaita, kantaa hiekkasäkkiä, roikkua renkaissa, köysissä tai rekkitangolla. Opetella käyttämään TRX-nauhoja tai Kinesistä. Käyttää oman salin mahdollisuuksia niin kattavasti kuin vain mahdollista. Jos ei oma kekseliäisyys ja tietotaito riitä, yleensä salin henkilökunta ja pt:t opastavat joko ilmaiseksi tai pienestä lisämaksusta.

Live life to the max tais olla joku limpparimainos. Hyvä lause kuitenkin ja kannattaa ottaa omaksi motoksi siellä salillakin ja treenejä suunnitellessa.