keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Minä ja lisäravinteet.

Olen kirjoittanut yli 170 bloggausta ja enemmän tai vähemmän, yleensä enemmän, ne ovat koskeneet jollain tavalla treenaamista ja siihen liittyviä ilmiöitä. Voisi kuvitella että kaikesta olennaisesta on jo kirjoitettu rivi jos toinenkin mutta eilen tajusin että yksi osa-alue on jäänyt lähes kokonaan paitsioon. Muissa liikuntablogeissa ja -lehdissä se on yleinen aihe joten kai minunkin pitäisi vähän kirjata ajatuksia niistä.

Ehkä voisin aloittaa esittelemällä oman lisäravinnekokoelmani:

 

Aika tyhjältä näyttää? Faktahan on että en ole koskaan ostanut tai käyttänyt lisäravinteita kuten kreatiinia, herajauheita, maltoa, glutamiinia, arginiinia, BCAA:ta, buustereita.. Salitreenin jälkeen juon jonkun valmiin proteiinijuoman tai syön patukan ja joskus pitkille lenkeille sekoittelen juomavyöhön vanhaa kunnon Hartsportia. Onko kalanmaksaöljykapselit varsinainen lisäravinne? Niitä olen syönyt jonkin aikaa säännöllisesti ja vaikka D-vitamiinipitoisuus on pieni niin olen sairastellut ja ollut flunssassa todella vähän.

Lisäravinteista on mielikuvissa luotu välttämättömyys. Lehdet pursuaa mainoksia ja uusien jauheiden esittelyjä ja blogeissa säännöllisesti esitellään postin tuomaa pakettia jossa on mömmöjä moneen lähtöön. Tyyppien keittiö näyttää pieneltä apteekilta tai luontaistuotekaupalta.

En kiistä monien lisäravinteiden myönteistä vaikutusta. Tiedän että herajauheesta sekoitettu palautusjuoma imeytyy nopeasti kun muiden proteiininlähteiden imeytyvyys voi olla 6-8 tuntia. Treenin jälkeen kun proteiinisynteesi on kiivaimmillaan nopea proteiini, siis hera, on hyvä juttu. Kreatiinivarastojen täyttäminenkin, ainakin kausittaisesti, varmasti auttaa monia. Mutta mikä sen vaikutus lopulta on? Yksi prosentti? 3 prossaa? 5% maksimissaan?


Treenaamisen vaikutuksesta ehkä 50% syntyy itse treenistä, 20% ravinnosta ja 20% levosta. Tai jotain sinnepäin. Lisäravinteiden ja kohdan "muut asiat" vaikutus on lopulta aika pieni. Itse keskityn mieluummin saamaan ensin nuo kolme tärkeintä asiaa kohdilleen ennen kuin lähden miettimään jotain promilleja tai prosentteja. En ole kilpaurheilija enkä kamppaile muita vastaan, mun ei tarvitse päästä mahdollisimman kovaan kuntoon mahdollisimman nopeasti. Jos mun tavoitteena olisi voittaa muut, käyttäisin aivan varmasti kaikki lailliset keinot. Mutta mun tavoitteena on olla paras minä mitä voin olla, enkä koe että siinä tarvitsisi sekoitella mitään jauheita jos ei yhtään huvita. Keskityn mieluummin pitämään ravinnon ja nesteytyksen kohdallaan, yritän levätä, palautua ja latautua hyvin. Ja ennen kaikkea kun treenaan, keskityn siihen mitä teen ja pyrin aina tekemään harjoituksesta laadukkaan ja mahdollisimman paljon eteenpäinvievän ja kehittävän.

Mitä jos olisin vetänyt heraa kuudesti päivässä viimeiset kaksi vuotta hitaammin imeytyvän proteiinin sijaan? Ehkä mulla olisi hieman parempi lihaksisto, penkkitulos pari kiloa korkeampi ja jaloissa ruutia. Ehkä. Mutta tämä valitsemani tie on ihan yhtä hyvä enkä ole joutunut tekemään mitään mikä ei tunnu oikealta.

Yksi syy "naturalistiseen" linjaani on se että musta tuntuu mukavalta jättää pari ruuvia kiristämättä. Siinä vaiheessa kun juoksu ei kulje, voin ottaa messiin ipodin ja kuunnella musiikkia sen sijaan että pyrin olemaan ajatusteni kanssa yksin. Sitten kun treenaan täysillä, syön hyvin, lepään kunnolla, vaihtelen treeniohjelmia ja teen kaikkeni mutta siltikään kehitystä ei tule, voin sekoitella vähän jotain jauheita ja katsoa miten käy. Jotenkin luulen ettei sitä päivää tule.

Ettei mene nyt ihan jeesusteluksi niin tottakai tiedän että noissa valmiissa proteiinijuomissa ja patukoissa on kaikenlaista skeidaa, epäilyttäviä makeutusaineita ja lisä-aineskeidaa. Mutta ei se täydellisyyteenkään pyrkiminen hyvältä tunnu joten käytän hyvillä mielin niitä :-)

Olin joku aika sitten tilaamassa yhtä herajauhetta, se vaikutti erinomaiselta tuotteelta ja olen edelleenkin sitä mieltä että se on todennäköisesti laadukkain tuote mitä tuolla sektorilla on. Postikulujen kanssa paketti olisi kuitenkin tullut aika kalliiksi eikä jälleenmyyjiäkään ole täällä joten se sitten jäi. Pienituloisena käytän yleensä kaikki rahani hyvään ruokaan, jos voittaisin lotossa kävisin mieluummin vaikka säännöllisesti urheiluhierojalla kuin tilaisin jotain jauheita.

Lääketeollisuuden toiminta on luonut termin nimeltään "medikalisaatio". Se tarkoittaa ylilääkitsemistä ja tarpeen luomista sinne missä sitä ei todellisuudessa ole. On jopa kehitetty ensin lääke, sen jälkeen keksitty uusi sairaus ja markkinoinnilla luotu tyhjästä sille uusi käyttäjäryhmä. Jossain määrin (mielikuva)markkinoinnilla on tehty lisäravinteille sama ilmiö ja se pihvi sieltä sisältä on kadonnut.

Jos et kehity, älä tilaa netistä uusia aineita. Mieti mitä syöt, miten lepäät (siis miten lataudut uuteen treeniin!) ja ennen kaikkea miten treenaat. Este kehittymiselle löytyy 99.9% tapauksista sieltä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti