Treenipäiviä kertyi 16, aika tasainen tahti on ollut:
2013 Toukokuu 16
Huhtikuu 17
Maaliskuu 16
Helmikuu 18
Tammikuu 22
Joulukuu 20
Marraskuu 20
Lokakuu 21
Syyskuu 15
Elokuu 20
Heinäkuu 18
Kesäkuu 22
2012 Toukokuu 18
Näköjään pieni pudotus viime vuodesta, mun mielestä silti tekemisen laatu on parempaa. Kilometrejä on kertynyt enemmän kuin vuosi sitten viiden ekan kuukauden aikana, salilla kehitys on ollut hyvää jne. Ylikunnosta on puhuttu julkisuudessa paljon, monet siitä kärsineet huippu-urheilijat ovatkin sanoneet että ovat paremmassa kunnossa kevennettyään harjoituskalenteria.
Kumpi kehittää enemmän, treenata heikosti palautuneena 6-10 kertaa viikossa vai täydessä iskussa ja latautuneena 4-6 kertaa? Riippuu ihmisestä ja ennen kaikkea siitä palautumiskyvystä. Perheellisenä, työssä käyvänä ihmisenä aikataulut on melkoinen palapeli. Vaikka tykkäänkin käydä salilla tai juoksemassa yhdeksän-kymmenen aikaan illalla niin ihan päivästä toiseen en sitä jaksa. Ehkä sitten joskus kun kondis on parempi.
Toukokuun kuudestatoista treenistä 7 oli voimaharjoituksia salilla ja 9 juoksulenkkejä. Kilometrejä kertyi 87, se satanen jäi siis edelleen haaveeksi.. Toisaalta tämä oli silti vuoden paras kuukausi, helmikuun 86 kilometrin saldo murskautui isolla marginaalilla :D
Tahti on nyt aika hyvä tavoitteisiini nähden. Viimeisen kuukauden aikana on tullut 8-10 päivän jaksoja joiden aikana olen juossut 40-50 kilometriä. Mulla oli tavoitteena rikkoa 400 kilometriä viimeistään juhannuksena ja nyt näyttäisi siltä että se onnistuu helposti.
Olen miettinyt paljon viime päivien lenkeillä isoja tavoitteitani ja sitä missä olen nyt. Kun mielessä on lähtötilanne, se että kaksi ja puoli vuotta sitten pystyin juoksemaan sata metriä, ja toisaalta se suuri tavoite, pitkät ultra-juoksut niin tämä valittu tie on hyvä valinta. Tasaisella kuormituksen kasvattamisella en altista kroppaani liian nopeasti liian kovalle rasitukselle ja vammautumiselle, toisaalta henkinen puolikin pysyy hyvin mukana eikä mitään merkkejä loppuunpalamisesta tai treeni-innon loppuumisesta ole ollut. Edelleen rakastan näitä harjoituksia yhtä paljon kuin vaikkapa vuosi sitten!
Vaikka mielessä ois kuinka isoja tavoitteita niin oikeasti aina pitää keskittyä vain siihen mitä on just nyt tekemässä. Siihen että jaksaa helteestä huolimatta vetää lenkin loppuun tai tehdä jokaisen sarjan ja toiston täydellä latauksella. Jos miettii liikaa sitä hetkeä jolloin X ja unohtaa fiilistellä just näitä hetkiä niin todennäköisesti sinne tavoitteeseen ei koskaan pääsekään.
Se vanha fraasi matkasta nauttimisesta määränpään sijaan pitää kyllä täysin paikkansa. Tottakai on hemmetin hieno fiilis tulla maaliin ekalla maratonilla mutta se maaliintulo kestää kuitenkin lopulta sekunnin, matka tuntikausia. Se maaliintulo oli lopulta aika yhdentekevä hetki vaikka se oli kuitenkin se miksi siellä oltiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti