Putki poikki, pohje piiputtaa.

Ihan kuin olisin aloittanut bloggauksen samoilla sanoilla ennenkin mutta mitäs sitten, eiköhän näihin satoihin höpinöihin pakostikin tule vähän samanlaisia fiiliksiä useampaankin kertaan joten here we go:

Olin katellut jälleen kerran kalenteria hyvillä mielin, nyt ois paikka saada hyviä kokonaisia treeniviikkoja kasaan. Maratonia ajatellen alkaa olemaan viimeiset hetket takoa isompia määriä ennen kuin alan palauttelemaan ja keventelemään.

Tarkoituksena oli treenata viime sunnuntaista ensi perjantaihin ilman lepopäiviä, kuusi perättäistä treenipäivää siis. Alla oli jo aika mukavaa mättöä nimittäin torstai-iltana juoksin sen cooperin testin ja jo perjantaina aamupäivällä olin salilla tekemässä jalkatreeniä. Cooper ja muut kovat vauhtijuoksut, erityisesti radalla, on loistavaa jalkatreeniä ja usein kovien vetojen jälkeen on pakarat ja reidet aivan tööt mutta sitäpä ei ehtinyt tällä kertaa tulemaan. Yleensä DOMS, harjoittelun jälkeinen lihaskipu, alkaa mulla aika tasan 24 tunnin kuluttua lihasten möyhentämisestä mutta kun tosiaan cooperin ja jalkatreenin välillä oli noin 14 tuntia niin se ei ehtinyt iskemään.

Lauantaina oli lepopäivä ja kuvittelin jo että lihaskipuja ei tulisikaan, jalkatreeni jotenkin kumuloisi cooperin aiheuttamat lihasvauriot. Sunnuntaina juoksin 8 kilometrin lenkin josta 6 kilsaa ulkoiluteitä ja 2 kilometriä radalla.

Maanantaina aamulla pohkeet oli ihan tukossa, pelkkää jumia! Kilometrejä piti kuitenkin saada kasaan ja lähdin juoksemaan, 13 kilometriä maastopolkuja. Mitä pidemmälle matka eteni niin sitä enemmän pohkeissa tuntui. Yleensä mulla pohkeet ei vaivaa juuri koskaan, ei ainakaan juoksun aikana.

Eilen eli tiistaina oikea pohje olikin siinä kunnossa että rappusten käveleminen oli vaikeaa.. Aloitin heti lotrailemaan siihen tulehduskipugeeliä mutta en tiedä onko se auttanut mitään. Eilen illalla menin kuitenkin salille ysin jälkeen ja vuorossa oli mm. kyykkyjä, epäilin etteivät ne onnistuisi mutta eivätpä pohkeet vaivanneet yhtään ja treeni meni komeasti. Itse asiassa treenin jälkeen salin rappusissa kipua ei tuntunut, ekaa kertaa koko päivänä. Hieno fiilis.

Tänään olisi ollut vuorossa kuuden päivän treeniputken päivä ja harjoitus numero 4. mutta päätin jättää sen tekemättä. Tarkoitus oli nukkua rauhassa läpi yön ja juosta aamupäivällä 6-7 kilometriä jos pohje on oireeton mutta kyllä se vielä on vähän arka, ei tosin niin paha kuin eilen.

Vaikka putki meneekin nyt poikki niin olen jälleen kerran mieluummin ylivarovainen, en halua yhtään riskeerata vuoden päätavoitetta johon on aikaa enää 24 päivää. Sen jälkeen voi sitten mällätä kilometrejä vaikka vähän riskilläkin koska alkuvuosi tulee olemaan juoksun osalta jälleen selvästi kevyempi.

Viime aikoina mulle on tullut näitä pieniä vaivoja aina kun olen nostanut määrää ja/tai tehoa ja se vähän huolestuttaa. Just eilen sain lisää infoa jonka perusteella aloin väsäämään hurjaa juoksuhaastettani toukokuulle 2014 ja silloin on pakko pystyä juoksemaan isoja määriä päivästä ja viikosta toiseen.

Mun on varmaan pakko alkaa venyttelemään. Miten pitäis lähteä liikkeelle? Onko jotain hyvää saittia johon voi kirjoittaa lihasryhmän nimen ja sieltä tulee selkeät ohjeet? Aktiivinen lyhyt kohdevenytys vai pidempi perinteinen? Kuinka usein ja mihin aikaan päivästä? Miten nämä rytmittyy harjoitteluiden kanssa? En ole oikeasti koskaan venytellyt ja olen vähän hukassa. Olen kuitenkin valmis tekemään kaikkeni jotta pääsen noihin tavoitteisiini ja pystyn yrittämään kovia haasteita ja unelmia.

Pitää myös opetella ajattelemaan että joskus on ok ottaa joku särkylääke tai hieroa noita geelejä kipeisiin paikkoihin. Käytän keskimäärin yhden särkylääkkeen ja jotain voltarenia muutamana päivänä vuodessa joten rankemmissa vaiheessa niihinkin voi hyvillä mielin tukeutua. Aion ottaa esimerkiksi maratonille särkylääkkeen messiin jos tulee jotain vaivoja, kestän kyllä hyvin kipua mutta ihan väkisin en halua tehdä sitä kisaa uudestaan hankalaksi. Onkohan merkitystä vetääkö juoksun aikana buranan tai jonkun muun, käyttäytyykö ne eri tavalla pitkässä suorituksessa?

Yleensä nautin lepopäivistä täysin siemauksin mutta tänään on vähän nihkeä fiilis. Huomenna uus yritys ja takas sorvin ääreen!