Lepoviikonloppu crossfittiä ja painonnostoa kyyläten.

Kerrankin sain kasaan treeniviikon joka oli niin kompakti että sain vain levätä sekä lauantain että sunnuntain. Kroppa ja mieli lepää ainakin mulla ihan eri tavalla kun harjoittelee ma-pe ja lepää kaksi peräkkäistä päivää eikä niin että lepopäivät on vaikka keskiviikko ja sunnuntai. Syytä hyvään mieleen ja levolliseen lepäilyyn todella oli sillä viime viikko meni täydellisesti käsikirjoituksen mukaan, juuri niin hyvä maratonille valmistava viimeinen kunnon harjoitusviikko kuin vain voi olla.

Koko viime viikon tuli katsottua paljon painonnostoa. Tempauksia aamupalalla, työntöjä iltapalalla. Joo-o, syön usein kun katon telkkaria. Varmaan huono tapa mutta en jaksa stressata asiasta.

Painonnoston katseleminen on kuin tuleen tuijottamista. Sitä ei voi vain lopettaa. Lämppärinostoja takahuoneessa. Valmentajan viimeiset kannustavat sanat. Pari rappusta ylös lavalle. Mankkua käsiin. Katse taivaalle, kenkiin, katsomoon. Tangosta kiinni ja.. sen jälkeen kaikki onkin auki. Tempaus menee yli tai jää vajaaksi. Työnnössä jäädään kyykkyyn. Puhti loppuu. Tai kaikki on kunnossa ja rauta tempaistaan tai työnnetään valoa nopeammin suorille käsille. Huipputasollakin tyylien kirjo on iso, suurin osa saksaa painot rinnalta suorille käsille mutta parhaidenkin osalta nähtiin niin kyykkytyyliä kuin haarahyppyäkin. Tyyli on vapaa kunhan nosto on sääntöjen mukainen, työntöjä ei punnerreta piiruakaan.

Näissä Puolan MM-kisoissa tuomarilinja oli todella tiukka, jopa liian. Eurosportille kisoja selostanut pitkän linjan laji-ihminen Arto Savonen oli monta kertaa sitä mieltä että tuomarit ja ennen kaikkea nostoja jälkikäteen hylännyt jury olivat ratkaisuissaan typeriä, nostoista haettiin suurennuslasin kanssa pikkuruisia virheitä. Suomalaisista tästä kärsivät raskaan sarjan Eero Oja ja Teemu Roininen. Oja sai työnnettyä 195 kg ja Roininen 200 kg mutta tuomarien kädenväännön jälkeen nämä hylättiin samoin kuin molempien toisetkin nostot. Vain avaustyönnöt jäivät voimaan, Ojan 185kg ja Roinisen 189kg. Savosen mielestä kansainväliset tuomarit ovat pilaamassa huippupainonnostoa tekemällä siitä kauneuskilpailun ja arvostelulajin. En ole tarpeeksi kokenut lajin parissa sanoakseni kovin vahvaa mielipidettä mutta melkoiselta pätemiseltä touhu välillä vaikutti ja todellisia oikeusmurhiakin nähtiin.

Mielestäni hylkäyksistä huolimatta sekä Oja että Roininen nostivat hyvin, Eero Oja jopa tempasi oman uuden ennätyksensä 150kg.

Anni Vuohijoki oli kisojen kolmas suomalaisnostaja, hänellä sarjana alle 69 kiloa. Tempaus meni mainiosti, ennätystä sivuava 79 kiloa tuli hyväksytysti ylös, mutta työnnössä paras terä jäi saamatta. Annilla on rahkeita yli sataseen mutta MM-lavalla nousi vain avauspaino 97kg. Voimanoston parissa paljon saavuttaneelle Annille tämä oli kuitenkin tärkeä välietappi kohti tulevia haasteita kuten EM-kisoja.

Ensi vuoden EM-kisat käydään huhtikuussa Tel Avivissa ja se onkin suomalaisille sopiva paikka mitata kovuuttaan. MM-kisoissa taso on älyttömän korkea, Etelä-Amerikasta, erityisesti Kolumbiasta ja Ecuadorista, sekä Aasian maista tulee paljon huippunostajia. Nämä tempaavat sen mitä kotimaiset kärkinimet työntävät - ja jopa enemmän. Mulla on kuitenkin sellainen fiilis että kotimainen painonnosto on koko ajan menossa eteenpäin ja nuorten SM-kisoissa on jo parin vuoden ajan nähty erittäin positiivistä värinää. Ehkä tuo MM-taso jää parhailtakin lupauksilta saavuttamatta mutta eurooppalaisittain kovia nostajia meillä on jo nyt ja kohta varmasti vielä lisää.

Näistä MM-kisoista jäi mieleen erityisesti kiinalaisten hurja taso ja lukuisat maailmanennätykset. Kisojen tyylikkäimpiä nostajia saattoi olla Pohjois-Korean kevyet kingit Om Yun-Chol tai Kim Un-Guk (kuvassa), todella rauhallisen varmaa työskentelyä. Miesten 69-kilon sarja oli huikea: ensin azeri Firidun Guliyev työnsi nuorten maailmanennätyksen 194 kiloa antaen todellakin kaikkensa, hän nimittäin putosi noston jälkeen maahan selälleen ja kouristeli rajusti, kaikki oli kuitenkin kunnossa ja hetkeä myöhemmin hän oli jo iloisena pystyssä ja tuuletteli hurjaa tulosta. Muutamaa minuuttia myöhemmin Kiinan supernostaja Liao Hui työnsi uuden yleisen sarjan ME:n:n 198kg ja kasasi samalla myös yhteistuloksen uuden maailmanennätyksen 358kg.

Naisten sarjoista jäi piristysruiskeena mieleen 48-kiloisissa pronssia nostanut Carolina Valencia (yläkuvassa) sekä Espanjan Lidia Valentin (alakuvassa) joka on jo pitkään ollut Euroopassa lajin kärkinostajia 75 kiloisissa mutta jälleen MM-mitali jäi saamatta, hän oli neljäs. Valentinkin joutui aika armottoman tuomaripelin kohteeksi, onneksi tuo ei kuitenkaan ratkaissut mitalien kohtaloa. Naisten raskaassa sarjassa maailman paras tempaaja Tatjana Kaširina kohtasi voittajansa jäädessään avauspainoonsa mutta korjasi tilanteen hetkeä myöhemmin: sisuuntuneena hän raivosi tangon ilmaan tuhtien levyjen kera: työnnön uusi maailmanennätys - 190kg!!

Painonnoston arvokisat on rankka setti näin katsojankin näkökulmasta mutta eiköhän kohta taas odotella innokkaana uusia arvokisoja. No, huhtikuuhun on vielä vähän aikaa ;) Seuraavat SM-kisat käydään maaliskuussa Parkanossa, pyrin olemaan paikalla. Toivottavasti vielä tänä vuonnakin eteen tulee joitain skaboja joihin ehtisin paikanpäälle.


Viikon toinen penkkiurheilukohokohta oli lauantain Crossfit Invitational, kutsukilpailu jossa USA:n parhaat crossfittaajat kohtasivat muun maailman parhaimmiston. Eurosport näytti kisan suorana ja pätevä lähetys oli tälläkin kertaa. Yksi Suomen parhaista urheiluselostajista, Christian Selin, oli puikoissa kuten vuosi sitten ja tuolla on kyllä iso merkitys katsomismukavuuden suhteen. Crossfit on todella haastava laji selostajalle lukuisien eri suoritusten ja ehkä vähän vaikeaselkoistenkin termien ja lyhenteiden myötä mutta Selin oli jälleen hyvässä vireessä. Aiemmin viime viikolla Eurosport esitti koosteen kesän Crossfit Gameseista ja niiden selostaja oli todella pihalla, työntökisassa miehet nostivat 390 kiloa jne.. Kilot, paunat, onko niissä muka jotain eroa? :-D

Lajit olivat tälläkin kertaa erinomaisia. Soutua, painonnostoliikkeitä, erilaisia joukkuelajeja joissa kaikkien piti esimerkiksi seisoa jonossa ja tehdä toisiinsa sidotuilla pölkyillä etukyykkyjä ja pystypunnerrusta. Askelvalakyykkyjä, käsilläkävelyä.. Huh huh mitä suorituksia.

Viime vuonna Eurooppa otti kunnolla lukua Amerikan hurjilta mutta nyt muun maailman tiimi vei yllättäen voiton. Suomalaisväriä ei tällä kertaa nähty kisaajien joukossa mutta tuomarien joukossa näytti olevan CrossFit 33100:n pääjehut ja katsomossa ainakin täältä blogeista tuttuja tyyppejä kuten Arttorius ja Steffi. Steffiä näkyi lähetyksessäkin useampaan kertaan, taitaa olla tulossa hyviä kuvia blogiin :-)

Ei koko viikonloppu toki ruudun ääressä kulunut, lauantaina vietettiin laatuaikaa avovaimon kanssa pienellä reissulla ja sunnuntaina ulkoiltiin metsässä. Suppilovahveroita ei löytynyt vieläkään mutta puolukoita oli tosi paljon. Erinomaista valmistautumista siihen oikeaan superviikonloppuun ;)