Blogiani viime viikolla lukeneet muistanevat että pohdin miten jännää ois kokeilla luistelua parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Perhe ei ollut lukenut blogia mutta hyvin olivat silti keksineet lahjan. Kohon luistimet löytyivät paketista mahtavan kortin ja kalenterin lisäksi.
Aamupalan jälkeen kävin kipittelemässä vajaan kympin lenkin. Satoi vettä ja tuuli reippaasti mikä toi lenkkiin vähän enemmän luonnetta ja mielenkiintoa, yleensä pitää sataa todella rankasti että lenkillä edes huomaisi sadetta. Hyvät treenivaatteet hylkivät niin tehokkaasti vettä tai ovat jotain super-drytec-materiaalia että usein sadelenkin jälkeen vaatteet on melkein kuivia.
Lenkin aikana pikkuleipuri oli väsännyt herkullisen kakun.
Vesisade ei haitannut vaan lähdettiin tietysti iltapäivällä testaamaan uusia luistimia. Ei ollut ruuhkaa ja saatiin vapaasti smirklailla. Kolmois-axel ja ritti-tulppi-yhdistelmä onnistuivat! No ei, hauska oli luistella tosi pitkästä aikaa enkä edes kaatunut kertaakaan. Kyllä se tästä lähtee!
Illalla värkkäiltin vielä legoista skeittiparkki katsomoineen. Kuvaamisen jälkeen tehtiin vielä reili jossa sai tehtyä hyviä grindejä ja slideja.
Maailman paras isänpäivä, todellakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti