Treeniä ja lomailua.

Viime päivinä olen juossut varastoon. Ollaan nimittäin huomenna lähdössä perheen kanssa lomailemaan enkä aio treenata seuraavaan viiteen päivään.

Jäsentelen harjoitteluani todella paljon kalenteriviikkojen kautta. Esimerkiksi nyt kun palailen täyteen juoksukuntoon juoksen viikon tavoitekilometrit, on ne sitten 10, 20 tai 40, aina kalenteriviikon aikana. Muutenkin harjoittelun suunnittelu tapahtuu aina maanantaista sunnuntaihin ulottuvalla jaksolla.

En siis onneksi ole poissa kokonaista kalenteriviikkoa, olisi liian tuskallista olla liikkumatta maanantaista sunnuntaihin joten sitten pitäisikin varmaan pakata salikamat tai juoksutossut mukaan. Mulle sopii ehdottomasti parhaiten pitkän viikonlopun tyyppiset lomat, puolikasta työviikkoa tekevänä en kaipaa yhtään pitkiä kesälomia. Neljä tai viis päivää on budjetinkin kannalta aikalailla maksimi reissun pituus.

Ohjelmassa oli tälle viikolle 30 kilometriä juoksua. Tarkoitus oli alunperin juosta maanantaina ja tiistaina ja ottaa punttia keskiviikkona mutta lopulta juoksinkin kolmena päivänä peräkkäin. Maanantaina 14 kilometriä, eilen tiistaina 5 kilometriä ja tänään 11 kilometriä. Polvien oikuttelusta ei ole enää tietoakaan ja kintut ottaa erinomaisesti vastaan iskutusta.

Tänään testissä oli ekaa kertaa itsetehty urheilujuoma jota laitoin juomavyön pulloihin. Puoli litraa vettä, desi maltoa ja ruokalusikallinen hunajaa maistui hyvältä ja varmaan antoi vähän virtaakin. Pidemmällä matkalla tuon vasta huomaa ehkä paremmin. Maistui makealta vedeltä, siis medeltä, ja metsäpoluilla tuli mieleen että olenko tehnyt hunajadrinkilläni itsestäni otollisen kohteen ötököille ja karhuille. No eipä näkynyt onneksi kumpiakaan.

Maanantain lenkillä jouduin tosin oikean eläinhyökkäyksen kohteeksi! Erään pensaan kohdalla alkoi kuulua kahinaa ja yleensä se on merkki linnusta joka pelästyy ja lehahtaa lentoon. No tämä tipu ei lentänyt yhtään mihinkään vaan kyseessä oli fasaaniemo joka lähti vihaisena seuraamaan. Otin kunnon spurtin ja onnekseni Haile Gebreselassien ja Usain Boltin parhaat puolet yhdistävä kondikseni sai linnun luovuttamaan takaa-ajon. Ei edes ehtinyt nokkaisemaan pohkeitani. Olisikohan ollut poikasia samassa pusikossa ja fasaani epäili että olen tulossa häiritsemään perhe-elämää? Kenties myyn tämän jännittävän tarinani Discoverylle tai Animal Planetille ja saatte nähdä rekonstruktion jossain "When Animals Attack"-ohjelmassa.

Oli aika siistiä ottaa pitkästä aikaa kolme juoksupäivää putkeen, viime aikoina kun kaksikin perättäistä juoksupäivää olisi ollut kova juttu. Ainoa harmitus kohdistuu siihen että punttailusta tulee peräti kahden viikon tauko. Kävin viime viikon keskiviikkona painonnostotreeneissä ja ensi viikon keskiviikkona on kevätkauden viimeiset harkat. Tässä välissä ei nyt sitten ole kuin juoksua ja lomailua.

Paitsi reilu annos juoksua niin viime päiviin on mahtunut myös paljon muuta kivaa. Posteljooni toi meidän perheeseen uuden jäsenen kun poika sai oman painonnostotangon. Esitellään hänet sitten aikanaan omassa postauksessa. Sain myös tänään metsälenkillä kuningasidean järjestää reilun mittainen polkujuoksulenkki johon olen kutsunut mukaan tuttuja ja tuntemattomia ja kiinnostuneita löytyikin heti kourallinen. Jos siis noin 30 kilometriä ja arviolta 6-8 tuntia kestävä polkujuoksu hyvässä seurassa ja erittäin upeissa maisemissa Satakunnassa kiinnostaa niin laittakaahan viestiä.

Nyt pitäisi vielä vähän tehdä duunia jotta Ferris saa heittää vapaalle. Suosittu etelän lomakohde - eli Helsinki - odottaa.