Amerikkalainen ultraklassikko Western States 100 viikonloppuna.

Dean Karnazes kertoo Ultramaratoonari-kirjassaan eräällä juoksulenkillä sattuneesta tapauksesta. Hän oli kipuamassa tiukkaa mäkeä ylös - mielestään hyvää vauhtia - kun kaksi miestä suorastaan lensi hänen ohitseen. Eikä tässä vielä kaikki, heillä oli rinkat selässä. Hetken päästä miehet juoksivat takaisin alas ja jälleen ylös ohittaen hänet uudestaan. Kun Dean vihdoin itse pääsi mäen huipulle, hän huomasi miesten tekevän siellä punnerruksia. Rinkat selässään.

Harvasanainen, karski kaksikko paljastaa lopulta treenaavansa Western States-ultrajuoksuun. Kisa jää kaivelemaan Deanin mieleen ja seuraavan kerran he kohtaavatkin Western Statesin karsinnoissa ja lopulta itse kilpailussa.

"Monet teistä keskeyttävät ennen maalia. Onnittelen teitä hyvästä yrityksestä ja sisukkuudesta. Vaikka ei selviytyisikään tämän kisan maaliin asti, voi silti pitää itseään voittajana, sillä on uskaltanut yrittää. Ne teistä, jotka ylittävät maaliviivan, saapuvat sinne uudestisyntyneinä. Tämä kokemus muuttaa teidät iäksi. Opitte itsestänne seuraavan vuorokauden aikana enemmän kuin olette oppineet koko tähänastisen elämänne varrella." Ruumiini kenties oli jäntevä ja voimakas kuin lämminverisellä hevosella, mutta alkoi näyttää siltä, että tästä kisasta ei selvittäisi pelkin fyysisin avuin.


Western States 100 miles on yksi amerikkalaisen ultrajuoksun suurista klassikkokisoista ja maailman vanhin sadan mailin polkujuoksukilpailu. Siinä juostaan 161 kilometriä Kalifornian jylhiä Sierra Nevadan vuoristomaisemia Squaw Valleyn hiihtokeskuksesta Auburnin kaupunkiin. Tämän vuoden kisa starttaa ensi lauantaina viideltä aamulla ja matkaan lähtee noin 400 karsintaseulan ja arvonnan läpäissyttä juoksijaa. Keskimäärin 80 prosenttia heistä pääsee maaliin asti ja arviolta kolmannes selviää urakasta alle vuorokaudessa jota pidetään kisassa erinomaisena tuloksena. Reittiennätykset on juostu vuonna 2012, Timothy Olsen 14 tuntia 46 minuuttia ja Ellie Greenwood 16 tuntia 47 minuuttia.

Huoltopisteillä tarkistetaan juoksijoiden paino, ruumiinlämpö, syke, verenpaine ja hengitystiheys. Jos esimerkiksi paino on laskenut merkittävästi, se viittaa vakavaan nestehukkaan ja kilpailija voidaan ottaa pois reitiltä. Kesäkuun viimeinen viikonloppu on usein erittäin helteinen näillä seuduilla.

Rinne alas Deadwoodin kanjoniin oli hirmuisen jyrkkä, ja solatie polveili ja mutkitteli tiheään. Lisäksi oli paahtavan kuuma. Jyrkkää alamäkeä seurasi vääjäämättä yhtä jyrkkä ylämäki, tuskainen, tunnin kestävä rutistus lamaannuttavassa kuumuudessa. Erityisen jyrkässä osassa mutkittelevaa tietä saavutin edelläni olleen juoksijan, joka oli selvästi suurissa vaikeuksissa. Hän juoksi miltei kaksin kerroin, eivätkä jalat juuri nousseet maasta. Hänen toinen kylkensä oli tomun peittämä, hän oli varmaankin kaatunut. Juoksin hänen rinnalleen. "Miten sujuu?" Mies ei jaksanut nostaa päätään. Hän käänsi vain päätään kyllin vilkaistakseen minuun toisella silmällä. Hänen suustaan roikkui valkoista vaahtoa, ja kun hän puhui, hänen sanojaan saattoi tuskin kuulla.


Ei ollut muuta tehtävissä kuin jatkaa matkaa. Polku edessäni oli lähes täysin pimeä. Pensaiden ja puiden oksia ilmestyi eteeni tyhjästä. Jos ojensin käteni suoraan eteen, saatoin tuskin nähdä sormiani. Sitten, käsittämättömästi, aloin nähdä kaikkialla vihreitä ääriviivoja, kuin olisin katsellut maailmaa pimeänäkökiikareilla. Polku ja aluskasvillisuus ympärilläni näyttivät hehkuvan kuin negatiivikuvassa. Mitä ihmettä tapahtui? Katsoin ylös taivaalle. Yhtään tähteä ei näkynyt. Ei Linnunrataa, ei Otavaa. Vuorilla oli pilvetöntä, joten tuhansien tähtien täytyi tuikkia taivaalla. Minä näin vain pimeyttä. Silloin tajusin, että olin menettämässä näköni.

Kisaa voi seurata esimerkiksi Facebookin kautta sivustolla Western States Endurance Run tai järjestäjien nettisivuilla osoitteessa http://www.wser.org/. iRunFar.comista löytyy erinomaiset ennakot niin miesten kuin naistenkin kisaan.

Kursivoidut tekstit ovat Dean Karnazesin kirjasta Ultramaratoonari. Jos haluat tietää miten miehelle kisassa lopulta kävi, lue se :)