Viimeiset kaksi viikkoa on ollut surkeita harjoitusviikkoja. Pitää selata aika pitkälle kalenteria että löytyy yhtä vähän merkintöjä. Polven ongelmat oli pääsyy ja kun muutenkin sattui samaan ajankohtaan osumaan reissua ja paljon muutakin menoa ja tekemistä niin en lähtenyt edes kompensoimaan vähäisiä juoksukilsoja esimerkiksi treenaamalla yläkroppaa.
Lauantaina kävin juoksemassa neljä kilometriä. Pienet polven tuntemukset alkoivat parin kilsan jälkeen mutta onneksi katosivatkin ihan itsekseen aika nopeasti. Sunnuntaina olin salilla harvinaisen aikaisin, jo reilusti ennen kymmentä. Yleensä mun aamutreenit tarkoittaa aikaisintaan puoli yhtätoista :) Kyykyt tuntui hyvältä, erikoinen fiilis syntyi kuitenkin siitä että voimaharjoituksistakin oli tullut reilu viikko taukoa. Tänään on huomannut miten kevytkin kyykkytreeni tuntuu jaloissa ihan eri tavalla kun sitä tekee harvakseltaan. Viime kuukausina kun kyykkyjä on tullut kolme kertaa viikossa niin jumituksiakaan ei ole juuri näkynyt.
Tasan kahden viikon päästä pitäisi aloittaa se kova juoksuhaaste, seitsemän puolimaratonia seitsemässä päivässä. Lauantain lenkin aikana ja sen jälkeen laskiskelin että lienee 50/50 mahdollisuudet että pääsen koko haastetta edes aloittamaan. Ja jos pääsen aloittamaan niin todennäköisyys sen onnistumiselle on varmaan samaa fifty-fiftyä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti