Urheilijan 21 tuntia ja älypuhelin joka sabotoi niitä.

Amerikkalainen valmentaja John Underwood saapui marraskuussa Suomeen ja Kuortaneelle Kansainväliseen voimavalmennusseminaariin esitelmöimään mm. urheilijan palautumisesta ja kehitykseen liittyvistä asioista. Ikävä kyllä en ollut paikalla mutta sain eilen käsiini Urheilusanomien numeron 50/2014 jossa Underwoodin erittäin mielenkiintoisia ajatuksia käydään läpi.

John Underwood on suorittanut kahdessa eri yliopistossa liikuntatieteen tutkinnon ja toiminut sen jälkeen paitsi huippu-urheilijoiden niin myös mm. armeijan erikoisjoukkojen valmentajana. Hänen erityisiä mielenkiinnon kohteitaan ovat aivotutkimus ja elämänhallinnan moniportainen vaikutus suorituskykyyn.

Underwood kertoo haastattelussa brasilialaisesta 800 metrin olympiavoittaja Joaquim Cruzista joka valmentaessaan USA:n yliopistoissa kertoi 21 tunnin tärkeydestä. Hän tarkoitti tällä niitä vuorokauden tunteja jolloin ei harjoitella. Niiden tuntien aikana ratkaistaan, kehittyykö vai taantuuko urheilija.

Juttua lukiessa tuli mieleen että mitä tämä voisi tarkoittaa tällaisen tavallisen kuntoilijan kannalta. Onko sillä mitään merkitystä?

Voisin veikata että sen merkitys on jopa suurempi kuin ammattiurheilijoilla. Kolmen tunnin sijaan harjoittelemme keskimäärin ehkä tunnin päivässä joten vuorokaudessa on peräti 23 tuntia jotka ratkaisevat mihin suuntaan kehityskäyrä osoittaa.

John Underwood on harmissaan fokuksen suuntautumisesta vääriin asioihin. Unen laatua ja määrää hän pitää erityisen merkityksellisenä.

Underwoodin mielestä älypuhelin ja tietokone ovat niiden lähettämän valon taajuuden vuoksi urheilijan pahin vihollinen. Sininen valo stimuloi aivoja ja erityisesti ennen nukkumaan menoa käytettynä tuhoaa unen laadun. Unirytminsä tärvelleenä elimistö tuottaa yön aikana kasvuhormonin sijaan tuhoisaa kortisonia.

Älypuhelimet ja jatkuva tablettien räplääminen on varmasti aika iso haaste ja ongelma jota moni ei tunnista tai halua tunnustaa. Ne vievät paljon aikaa usein aivan turhaan, yhden nopean asian tsekkaaminen verkosta johtaa kovin helposti päämäärättömään surffailuun. Jos tätä tekee juuri ennen nukkumaanmenoa, nukahtaminen siirtyy myöhemmäksi. Ja sitten on se sininen valokin vielä!

Some ja erilaiset nettiyhteisöt jotka ovat 247/365 olemassa saavat helposti ajatuksen karkaamaan ja kuvittelemaan että siellä jossain tapahtuu koko ajan jotain jossa tulisi olla osallisena. Ilman keskittymistä ja todellista läsnäoloa on hankala rentoutua, nukkua tai harjoitella.

Samaistun Underwoodin ajatteluun huippu-urheilusta, asenne on vahvasti totaalisen huippu-urheilun kannalla. Hänen mielestään tutkimustieto on täysin vastaansanomatonta mm. alkoholin haittavaikutuksista, jo kaksi annosta alkoholia kerrannaisvaikutuksineen haittaa harjoittelua peräti kahden viikon ajan.

Tavallinen kuntoilija voi tietysti valita miten tiukan elämäntavan valitsee ja mitkä asiat kokee tärkeiksi oman elämänlaatunsa kannalta. Jos hakee todellisia huippusuorituksia, vain harva voi antaa tasoitusta näissä asioissa. Usain Bolt voi juoda kokista ja syödä hampurilaisia ennen suuria kisoja, Zlatan voi pelailla videopelejä läpi yön. Poikkeukset vahvistavat säännön mutta vain äärimmäinen ylivoimaisuus mahdollistaa lepsuilun tärkeimmissä asioissa.

Haastattelu keskittyy huippu-urheilijoihin mutta uskon että samat asiat pätevät täysin tavallisiin aktiiviliikkujiin ja harrastajiin. Jos ravinnon tai vaikkapa unen määrän ja laadun merkitys on huippu-urheilijalle 50% suorituksesta ja kehityksestä, sen merkitys lienee suurin piirtein vastaava myös sulle ja mulle. Volyymit ja tulokset ovat toki eri mutta prosentuaalinen suhde tuskin muuttuu merkittävästi.

Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja uskon että se kiinnostaa monia. Aivot ovat iso lihas joka helposti unohtuu kun keskitytään ihan muihin lihasryhmiin.

Urheilusanomien numero 50/2014 oli myynnissä joulukuussa ja se on jo ikävä kyllä poistunut lehtipisteistä. Lehteä löytynee kirjastoista sekä sen voi lukea Urheilusanomien nettipalvelussa jossa vanhoihin lehtiin pääsee digitaalisesti käsiksi 30 päivän ajan 1 euron maksavalla tarjouksella.