Tankojen ja levypainojen lyhyt oppimäärä.

Voimaharjoittelu on simppeliä, on levytanko ja levypainot joita lisätään tangon päihin. Normaali tanko painaa vakiona aina 20 kiloa. Se on perustietoa joka riittää monelle harrastajalle. Tänään olisi tarkoitus kuitenkin mennä vähän syvemmälle tankojen ja kiekkojen maailmaan.

Suurimmalla osalla suomalaisista kuntosaleista on käytössä normaali, 20 kilon voimanostotanko. Tämän lisäksi käytössä on saman painoisia painonnostotankoja, lyhyempiä tankoja, paksuja tankoja sekä kulmatankoja.

Painonnosto- ja voimanostotangot ovat standartoituja, universaaleja välineitä joista on helppo kirjoittaa. Erikoistankojen kohdalla tilanne on hankalampi.

'
Kulmatankoja, joita käytetään erityisesti hauiskäännössä, on eri painoisia. Käsittääkseni kuvassa oleva jota itse olen käyttänyt painaa noin kymmenen kiloa, ehkä hieman alle. Jotkut ovat punninneet oman salinsa kulmatangon painoksi vaivaiset 5 kiloa, kuulostaa heppoiselta ja on vaikea uskoa että sellaiseen tankoon voi lastata kunnolla painoa. Toisaalta jotkut ovat kertoneet kulmatangon painoksi 12.5 kiloa. Lähtökohtana siis olkoon että kulmatangot painavat noin kymmenen kiloa +/- pari kiloa.

Normaali tanko on 220 cm pitkä ja tätä selvästi lyhyempiäkin tankoja on käytössä. Myöskään niillä ei ole vakiopainoa joten jos niiden paino kiinnostaa niin suosittelen ottamaan tangon käpäliin ja menemään vaa´alle.

Virallisten eli niiden 220 cm pitkien tankojen kohdalla ei tarvitse arpoa, ne painavat 20 kiloa. Mitä laadukkaampi valmistaja, sitä tarkemmin paino on juuri tuo 20 kiloa. Tanko saa olla sääntöjen mukaan maksimissaan 10 grammaa kevyempi tai 20 grammaa raskaampi.

Mutta mikä on painonnosto- ja voimanostotangon ero?

Voimanostotankoja on tavallisilla kuntosaleilla selvästi enemmän. Silmiinpistävin ero on tankoon karhentamalla tehdyissä merkinnöissä eli ns. oteleveysmerkeissä.

Tangon kaavakuva IWF:n sääntökirjasta, lisäsin punaiset ja siniset viivat

Tangon yläpuolella näkyy punaisia viivoja jotka osoittavat painonnostotangossa olevat otemerkit, siniset viivat osoittavat voimanostotangon otemerkit. PN-tangon merkit ovat siis 5 cm lähempänä puslaa eli otealue on voimanostotangossa 81cm ja painonnostotangossa 91cm.

Eron huomaa parhaiten jos joku on vaihtanut penkkipunnerruspaikalle PN-tangon siihen kuuluvan voimanostotangon sijaan. Kun ote onkin yhtäkkiä kymmenen senttiä leveämpi kuin normaalisti, tuntuma on täysin erilainen. Joku on saattanut tehdä joskus vahingossa väärällä tangolla eikä ole edes tajunnut miksi penkki on kulkenut tahmeasti. Toisaalta oteleveyksiä on hyvä vaihdella mutta mielellään tietoisesti eikä niin että tanko on vääränlainen.

Tangot myös käyttäytyvät hieman eri tavalla. Painonnostoliikkeissä tanko liikkuu hyvin nopeasti ja lennokkaasti joten tangon laakerien tulee olla todella sulavat ja hyvin pyörivät. Voimanostossa tämä ei ole niin tärkeä asia. Painonnostotanko on myös elastisempi, voimanostotanko on jäykempi. Pienillä painoilla asialla ei ole merkitystä mutta kun liikutellaan satoja kiloja se tuntuu selvästi. Painonnostotanko kestää paremmin tiputtamista, sen voi huoletta tiputtaa parin metrin korkeudelta lattiaan on siihen sitten lastattu 30 tai 300 kiloa. Lattian on toki syytä olla oikeanlainen ;) Voimanostotanko voi pahimmillaan hajota jos se tiputetaan korkealta. Juuri pari viikkoa sitten kuntosalin lattia oli täynnä pieniä laakereita, todennäköisesti voimanostotanko oli hajonnut pudotettassa.

Painonnostotangoista on lisäksi olemassa naisten sekä lasten versioita mutta niitä ei käytännössä näe tavallisilla kuntosaleilla vaan lähinnä painonnostoon erikoistuneissa harjoittelupaikoissa. 15 kiloa painava naisten PN-tanko on 201 cm pitkä eli 19 cm lyhyempi kuin miesten. Varsinainen tankoalue on yhtä pitkä, samoin otemerkit ovat samoissa kohdissa kuin miesten tangossa mutta tangon päät joihin levyt laitetaan - eli puslat - ovat vajaa 10 cm lyhyemmät. Naisten tanko on myös kolme milliä ohuempi kuin miesten, miesten tangon paksuus on 28 milliä ja naisten 25 milliä.

Naisten ja miesten tankoa on nopeasti todella vaikea erottaa toisistaan, vain tankojen laittaminen vierekkäin osoittaa että toinen on sen parikymmentä senttiä lyhyempi. Naisten tangosta puuttuu myös keskikarhennus.

Painonnostotankojen ja voimanostotankojen merkitseminen esimerkiksi teipillä ei maksa mitään ja on hyvää asiakaspalvelua saleilta harrastajia kohtaan. Näin oikeat tangot päätyvät oikeaan käyttötarkoitukseen. Viime syksynä käyttämälläni tavallisella kuntosalilla PN-tangot merkittiin punaisella teipillä ja asiasta laitettiin tiedote salin seinälle. Viime viikolla puolestaan urheilutalon painonnostosalin tangot merkittiin punaisella maalilla jotta niitä ei eksyisi voimanostajien harjoitustilaan.

Tangoista onkin jo kirjoitettu tarpeeksi joten siirrytään levypainoihin.

Pienimmät levypainot painavat 0.5 kiloa, isoimmat 25 kiloa. 50 kilon kiekot on tarkoitettu tangon sijaan esimerkiksi jalkaprässin kaltaisiin laitteisiin joten en käsittele niitä tässä kirjoituksessa.

Viralliset, kumilla päällystetyt painonnostolevyt on tarkoin määritelty koon ja värin puolesta. Värijärjestelmä on nerokas, sopivan kiekon näkee vaikka toiselta puolelta salia eikä jokaista mustaa kiekkoa tarvitse tutkia ja kääntää.

Viralliset levyt muodostavat kymmenen levypainon sarjan joka sisältää viisi isoa ja viisi pientä levyä.

Isot levypainot ovat:

punainen 25kg
sininen 20kg
keltainen 15kg
vihreä 10kg
valkoinen 5kg

Pienet puolestaan ovat:

punainen 2.5kg
sininen 2kg
keltainen 1.5kg
vihreä 1kg
valkoinen 0.5kg

Huomaatteko logiikan? Jokainen pieni kiekko painaa siis kymmesosan isommasta saman värisestä. Simppeli ja nerokas systeemi joka on helppo oppia ja muistaa.

Moni valmistaja käyttää tätä värikoodijärjestelmää myös ihan tavallisissa saliharjoitteluun tarkoitetuissa levypainoissa. Toisaalta vieläkin useamman valmistajan levypainot ovat kokonaan mustia tai esimerkiksi valkoinen levy painaakin 10 kiloa. Ei hyvä.

Olen joskus kuullut jonkun ihmettelevän tai naureskelevan miksi jotkut kevyetkin kiekot ovat ison kokoisia. Kyse ei ole mistään egon buustaamisesta näyttävien kiekkojen käyttämisellä vaan siihen on hyvät käytännön perusteet.

Kun tehdään liikkeitä joissa tanko lähtee maasta - tempaus, rinnalleveto, maastaveto jne. - on paljon mielekkäämpää saada tanko heti oikealle nostokorkeudelle eli reilun 20 cm korkeudelle maasta. Muuten tankoa pitäisi riiputtaa ilmassa. Aloittelijoiden ja muuten kevyemmillä painoilla treenaavien pitää yhtälailla saada nostaa oikeasta lähtöasennosta!

Värijärjestelmän myötä on myös helppo aina laskea paljonko tangossa on kuormaa. Telkkarissa pyörivässä työnnössä näyttää olevan tangon (20kg) lisäksi neljä punaista levyä (4x 25kg) sekä kaksi lukkoa (2x 2.5kg) eli tankoon on kuormattu 125 kiloa.

Kisoista innostunut katsoja, Lego Leokola, puolestaan näyttää työntävän 120 kiloa koska lukkoja ei ole näkyvissä. Huomatkaa että tanko on myös väärin kuormattu mutta koska kyse on reeninostosta niin antaa mennä.

Ruotsalainen Eleiko on ainoa virallinen, kilpailuissa hyväksyttyjä painonnostotankoja ja -levyjä valmistaja yritys. Käytännössä muutkin laadukkaat valmistajat, kuten suomalainen Leoko, tekevät aivan yhtä hyviä välineitä, he eivät vain ole maksaneet lisenssi- eli voitelurahaa kansainväliselle painonnostoliitolle. Jos haluat Eleikon tangon kotisalillesi niin varaudu maksamaan siitä noin 800 euroa - kiekot pitää tietysti ostaa lisäksi.

Tangot, levypainot.. niin ja lukot. Normaalit lukot painavat 2.5 kiloa kappaleelta. Ns. jousilukot eivät tuo käytännössä painoa, niistä saattaa tulla maksimissaan muutamia satoja grammoja.

Tässä oli levytankojen ja levypainojen lyhyt oppimäärä, pidempään mulla ei ole asiantuntemusta. Jos ja kun korjattavaa, täydennettävää tai kommentoitavaa löytyy niin kertokaa!