Takas sorvin ääreen, hiki virtaamaan!

Monella tuntuu olevan joulusta huono omatunto. Kun on mässätty kolme päivää - tai kolme viikkoa - niin vaatteet kiristelee ja olo on huono. Itselläni ruokailu pysyi ihan järkevissä mitoissa, en syö rasioittain suklaata tai kieri pois joulupöydästä kun jalat pettää alta. Oikeastaan mun jouluruokailu oli jopa parempaa kuin normaalisti! Kun jouluna ei ollut pahemmin aikatauluja tai puuhaa niin pystyi syömään kolmen tunnin välein. Normaalisti syön usein aivan liian epätasaisin ja pitkin väliajoin, en kehtaa edes kirjoittaa miten usein syön päivän ekan lämpimän ruuan iltamyöhällä...

Söin joulupäivinä iltapalaksi leipiä joissa oli graavilohta, mätiä ja smetanaa, "jälkkäriksi" valikoima erilaisia juustoja. Toki myös hedelmiä ja pähkinöitä, pitkästä aikaa ostin jouluksi kuorellisia saksanpähkinöitä. Kun olin lapsi meillä oli aina jouluisin pussillinen sekalaisia kuorellisia pähkinöitä, niitä sitten yritettiin saada rikki. Joskus saatiin pähkinänsärkijällä, joskus piti hakea vasara :D Nyt meillä on niin rankoilla leuoilla varustettu särkijä että ei tuottanut mitään vaikeuksia, oikeastaan piti olla varovainen jos halusi saada muutakin kuin murusia. Jotenkin ihan eri fiilis availla niitä itse vaikka kilohinta on jostain syystä paljon kovempi kuin kuorettomissa. Eikös sen pitäis mennä just toisinpäin?

Kroppa tuntui siis joulun jäljiltä jopa aika hyvältä, varastot tuli täydennettyä ja energiaa oli tankissa. Hiilarit, protskut ja tyytyväiset ja tyytymättömät rasvat oli tapissa. Joten ei muuta kuin show must go on.

Menin lauantaina iltapäivällä salille ja heti oli tiedossa kunnon paluu arkeen. Etukyykkyjä, pystypunnerrusta, penkkiä, mun tavallinen tiukka kattaus. En tiedä oliko kiloja tullut joulun jäljiltä lisää mutta tuntui että voimaa oli aika mukavasti, en ole varmaan koskaan tehnyt noin kovia vitosia pystypunnerruksessa! Kaiken kruunasi ohjelmassa tähän kohtaan osunut 3000 metrin soutu. Se on lyhyt matka niille jotka ovat kovassa kunnossa ja soutavat paljon mutta kuin maraton mulle. Varsinkin kun conceptin säädin oli tutusti kympissä. Viime aikoina soutu on ollut tosi tahmeaa ja olen jäänyt niin 1000 kuin 2000 metrillä ennätyksistä roimasti. Jäin myös kolmentonnin ennätyksestä kauas mutta 12:42:9 oli ihan hyvä noteeraus. Jaksoin tasaisesti alusta loppuun vaikka hikeä roiskui kuin suihkussa olisi kastunut. Kaikista hienointa oli huomata että en hiipunut lopussa vaan viimeisten noin 500 metrin aikana jopa löysin lisää uusia voimia. Jollain ihmeellisellä tavalla kroppa tottui siihen että ollaan kovilla ja pääsi siitä huolimatta vielä askeleen eteenpäin.

Yksi kuntoilun ja liikunnan hienoimmista oivalluksista ja kokemuksista on kun kohtaa seinän mutta tajuaa että se ei pakotakaan pysähtymään vaan siitä huolimatta pystyy jatkamaan ja jopa vielä koventamaan tahtia vaikka tuntuisi miten raskaalta.

Ensi vuoden aikana tavoitteena on päästä sellaiseen kuntoon että neljän minuutin soutukilometrit ovat myös tuolla kymppitasolla arkipäivää. Olen suunnitellut sitä varten uuden intervalliohjelman joka starttaa alkuvuoden aikana, kirjoitan siitä sitten kyllä lisää. Odotan jo innolla.

Eilen sunnuntaina kävin juoksemassa, päätin edelleen pysytellä lyhyillä matkoilla ja juoksin kolme kilometriä. Tarkoitus oli vetää kevyen leppoisasti mutta kun jo alkumatkasta bongasin kaksi miestä juoksemassa parinsadan metrin päässä niin oli pakko vetää kunnon temmolla jotta pääsen ohittamaan ne :D 6min/km hölköttelyt vaihtui siis noin 4.30min/km raviksi joka tuntui aika kirpakalta lähes kymmenen asteen pakkasessa. Ja kyllähän mä ne lopulta ohitin. Suorastaan pyyhälsin ohi ja jätin ihmettelemään mistä tieltä pöllyävä lumi johtuu ja miten kukaan voi juosta niin kovaa. Vai mitenköhän se menikään...

Jos sää yllätti mut valkealla joululla niin näyttää yllättäneen myös meteorologit. Eilen päivällä piti olla -14C mutta olikin vain kahdeksan astetta pakkasta. Lunta ei pitänyt sataa ollenkaan mutta satoikin aamusta iltaan :D Tänään aamupäivällä oli -20C mutta huomenna onkin jo plussaa ja keskiviikkona ilmeisesti +5C ja vesisadetta. Ihan älytöntä. Jännä nähdä miten liukkaiksi kelit muuttuu ja pitääkö ottaa nastat käyttöön.

Tänään aamupäivällä kävin taas salilla, mukavan vahvalta tuntuu edelleen. Kun on hyvät sapuskat niin eteenpäin menoa ei voi välttää, yritänpä pitää siitä kiinni nyt arkenakin!