Tähänkin viikkoon lähdettäessä mulla oli selkeä perusrunko mielessä miten se tulisi menemään. Omatoimiset puntit maanantaina ja perjantaina, juoksua tiistaina ja torstaina, painonnostoa keskiviikkona. Maanantai menikin vielä suunnitelmien mukaan mutta tiistaiaamuna tuntui taas kurkku limaiselta ja nenää kutitteli joten päädyin jättämään juoksulenkin väliin.
Keskiviikkona oli painonnostokoulun vika kerta mutta siellä en ottanut yhtä ainutta nostoa! Yllättäen ohjelmassa oli jälleen harjoituskilpailut kuten kevätkaudenkin päätteeksi. Olin tuomarina, ajatuksena oli että saisin ekat merkinnät tuomarikorttiin mutta toi oli sen verran epävirallinen kisa, ei ollut edes punnitusta, että jäi nyt se merkki saamatta. Asiallahan ei olisi muuten mitään väliä mutta kansallisella kolmostason tuomarikortilla ei pääse tuomaroimaan juuri missään eikä kakkostasolle pääse ennen viittä tuomaroitua kilpailua. Kohta käy niin että mun pitää lähteä johonkin Lappiin asti metsästämään piirikunnallisia tai jäsentenvälisiä kisoja koska täällä päin ainakin niitä on todella harvoin! :D
En usko että olisin nostanut tuossa harjoituskisassa vaikka en olisi tuomaroinut. Aion jonain päivänä nostaa painonnostolavalla kisatapahtumassa mutta haluan tehdä sen sitten kun aika on sopiva. Voi olla että siihen menee 5, 10 tai 50 vuotta mutta mulla ei ole hyvä fiilis yrittää nostaa maksimirautoja ellen ole sinut tekniikan kanssa. Tällä hetkellä se tilanne on vielä aika kaukana.
Tiistai ja keskiviikko meni siis ilman harjoituksia joten viikkosuunnitelma meni sitten samalla uusiksi. Kävinkin siis salilla eilen torstaina tekemässä viikon toisen voimatreenin. Sekä maanantaina että torstaina otin harjoituksen lopuksi 2000 metrin kovatehoisen soudun joten ne oli kyllä rankkoja keikkoja molemmat. Muuten viime viikot ovat olleet tosi kevyitä. Samoin oli itse asiassa koko marraskuu ja lokakuukin maratonia lukuunottamatta. Se johtuu pelkästään siitä että olen juossut vähän kilometrejä, salilla olen kyllä mennyt koko ajan lähellä maksimeja. En ole koskaan mennyt näin pitkään näin kevyesti ja se on vähän raskasta henkisesti kun usko omaan kondikseen on koetuksella. Pääsenkö vielä kunnon pitkien lenkkien juoksurytmiin?
Tänäänkin improvisoin ja juoksulenkki oli jotain ihan muuta kuin yleensä. Lähdin liikkeelle jo ennen yhdeksää aamulla mikä on mulle oikeasti tosi aikainen aika! Olen juossut elämässäni ehkä pari-kolme kertaa aamulla :D Mulle sopivampi aika on aamupäivä, kymmenestä kahteentoista.
Eilen oli satanut lunta, sitten räntää ja läpi yön vettä. Kadut olivat liukkaita mutta ulkoilutie halki metsän oli ihan hyvässä kunnossa, vähän sohjoa mutta pito oli hyvä melkein koko ajan. Olen juossut tuolla satoja ja taas satoja kertoja mutta viime viikkoina hölkötellyt toisessa paikassa. Tuntui hassulta että paikka tuntui tuoreelta vaikkan muistan kyllä edelleen jokaisen kiven, puun ja mutkan.
Taivas oli vielä pimeä ja sateinen sumu leijaili metsän yllä, tunnelma oli tosi hieno. Oli raikas ja helppo hengittää. Sademetsä. Aamu alkoi sarastaa ja valoisuus lisääntyä mitä pidemmälle juoksin. Pimeässä on täysin erilaista juosta aamulla kuin illalla vaikka pimeän voisi luulla olevan aina samanlaista. Ei se ole.
Voisin juosta viikonloppuna vielä jonkun lenkin ja toki jouluviikollakin ehtii harjoittelemaan. Viikonloppuna pääosassa on kuitenkin vähän muut jutut, teen pojan kanssa laatikoita ja käydään ostamassa kuusi. Metsälenkeillä on monesti tullut bongattua potentiaalisia joulukuusia mutta taidan jättää omat sahailut kuutamossa väliin ja ostaa tänäkin vuonna joltain paikalliselta viljelijältä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti