Kesäkuussa aloitin kyykkykesän, tein 16 harjoituksen etukyykkyohjelman jonka pitäisi olla valmis kahdessa kuukaudessa eli kahdella harjoituksella viikossa. Kyykyt on nyt kyykätty ja on aika todeta että rutiinia etukyykkyihin on tämän johdosta tullut reilusti lisää, varmaan jonkin verran myös voimaa jalkoihin. Tein maanantaina viimeisessä sarjassa viisi toistoa sillä painolla jolla pystyin tekemään yhden toiston kesäkuun alussa.
Kehitys kuulostaa hurjalta mutta se johtuu yksinkertaisesti siitä että olen aiemmin kyykännyt todella vähän. Kaikessa harjoittelussa tuloksia tulee sitä nopeammin mitä alhaisempi lähtötaso on. Prosentuaalisesti etukyykkymaksimi nousi kahdessa kuukaudessa reilut 10%.
Samaan aikaan kun etukyykkyohjelma päättyi, pääsin maaliin myös keväällä aloittamani 16 treenin pystypunnerrusohjelmalla. Kun samaan aikaan testissä oli kehittelemäni lähtölaskentapyramidipenkkipunnerrusohjelma (!) on ollut mielenkiintoista tarkastella miten kaksi erilaista tangolla tehtävää punnerrusliikettä vaikuttavat. Ja voin jo nyt vakuuttaa että on tehnyt erittäin höpöä! Eilen mietin mikä käsivartta vaivaa mutta ojentajalihashan se oli yllättäen päättänyt kesken työpäivän mennä tiukkaan pumppiin.
Penkkipunnerrus ja pystypunnerrus (tangolla, seisoen, sarjat vuorotellen rinnalta ja niskan takaa) tukevat näköjään erinomaisesti toisiaan ja muodostavat positiivisen kehän jossa molemmat liikkeet kehittävät toista ja vievät yhdellä kertaa molempia eteenpäin.
Pystypunnerusohjelmana on ollut perinteinen nouseva ja progressiivinen 5x5, nousua keväällä kokeiltuun maksimiin tuli maanantaina messevät 15%. Nää on just sellaisia kehitystahteja joita voikin odottaa kun takana on jo pari vuotta punttailua mutta kyseessä ei ole mikään ykköslaji vaan sitä tehdään hyvin vastakkaisen harjoittelun eli kestävyysjuoksun ohessa.
Aina kun kehittyy jollain mittarilla se antaa lisää potkua omaan tekemiseen, tänäänkin on taas uusi päivä pistää töpinäksi treenisalilla. Siitä lisää huomenna!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti