Viides laji, rankka yhdistelmä thrustereita ja burpee-hyppyjä tangon yli toi lopulliset muutokset tuloslistaan ja osa niistä muutoksista oli todella dramaattisia.
Jonne Koski oli neljän lajin jälkeen kolmas ja vaikka viimeinen laji ei ihan onnistunut alle kymmenessä minuutissa niin sijoitus oli lopulta aivan erinomainen eli neljäs. Kirjoitin viime viikolla että tässä kisassa jokainen sekunti ratkaisee ja lopulta kolmossija jäi 4-5 sekunnin päähän. Toisaalta sillä ei ole mitään väliä, sijoitus 48 parhaan joukossa riittää. Jonnelle kerääntyi viidestä lajista pisteitä 102, muutos on huima viime vuodesta jolloin pisteitä oli peräti 399. Tässä kilpailussahan jokaisesta lajista sai pisteitä oman sijoituksensa verran, ykkönen yhden pisteen, sadas sata pistettä jne. ja lajien sijoituspisteet laskettiin aina yhteen.
Väkivahva Mikko Ojala oli myös hyvissä asemissa neljän lajin jälkeen mutta ikävä kyllä tämä viides laji oli Mikolle katastrofaalinen. Ilmeisesti burpeiden nujertama Ojala hävisi esimerkiksi Jonnelle yli kaksi ja puoli minuuttia mikä on tällä tasolla valovuosi. Ojalan sijoitus putosi viikossa 61 pykälää eikä asiaa Regionalseihin ole, kisapaikka jäi yli 400 pisteen päähän.
Suomalaisista naisista paras oli porilainen Heidi Horelli jolle tämä kevät on ollut hieno. Ensin hyvää jälkeä painonnoston SM-debyytissä ja nyt heti perään kisapaikka regionalseihin. Heidi teki tasaisen varmaa työtä lajista toiseen mutta erityisesti huikea suoritus maastavetoja ja boksihyppyjä sisältäneessä kolmannessa lajissa oli erinomainen.
Emilia Leppänen petrasi hirveästi viime vuodesta jolloin sijoitus oli vasta 121. , nyt Emilia oli 37. ja kisalippu irtosi todella tasaisilla suorituksilla. Regionalseihin on hyvä lähteä kun isoja heikkouksia ei ole, heikoin lajisijoitus oli 101. Se on näissä karkeloissa kova juttu.
Hallitsevalle suomenmestarille Saara Laaksoselle karsinta oli vaikea. Ekan lajin tuplahypyt ja kolmannen lajin maastavedot olivat selkeä heikkous ja kisalippua piti jännittää ihan viime hetkille asti. Onneksi Saara on niin pätevä kaikkein vaikeimmissa harjoitteissa kuten raskaissa valakyykyissä ja muscle-upeissa, niistä lajeista irtosikin hyvät sijoitukset jotka riittivät tarvittavaan sijoitukseen.
Suomesta lähtee Kööpenhaminan regionals-kilpailuun toukokuun puolivälissä siis kolme naista ja yksi mies. Viime vuonna kilpailussa oli mukana Essi Koskinen, Saara Laaksonen, Mikko Salo, Mikko Aronpää ja Jonne Koski.
Uskon vahvasti että Jonnella on mahdollisuus TOP3-sijoitukseen ja kisalippuun gameseihin ja kaikilla naisilla katse on varmasti TOP20-sijoituksissa. Heidi Horellin suorituksia on mielenkiintoisinta nähdä koska yhden viikonlopun aikana käytävä raskas kisa on kuitenkin ihan eri juttu kuin kerran viikossa suoritettava kisalaji.
Mikko Aronpää oli lopulta Aasian openin kakkonen, regionalsit käydään Etelä-Korean Soulissa 23-25. toukokuuta. Siellä onkin todella raaka peli kun vain yksi mies ja yksi nainen selviävät gameseihin. Aasiassa tasoerot ovat paljon suuremmat kuin vaikkapa meillä Euroopassa ja käytännössä tuo kisapaikka jaetaan 3-4 miehen kesken.
Openin aikana on tullut tutustuttua mielenkiintoisiin kilpailijoihin ja tarinoihin. Euroopan 20. paras mies Alexandre Jolivet esimerkiksi on ollut aiemmin vuosikausia Ranskan kelkkamaajoukkueessa, oli hauska tajuta tuo juttu kun olin kirjoittanut niin paljon kelkkailusta olympialaisten aikaan. Viikko sitten Gamesien sivuille ilmestyi artikkeli islantilaisesta Frosti Gylfasonista joka vielä pari vuotta sitten oli ylipainoinen tupakkaan ja viinaan menevä rekkakuski. Frosti oli Euroopan karsinnan kahdeksas!
Nyt kun Openit ovat ohi niin oma mielenkiintoni kohdistuu seuraavan viikon ajan Israelin Tel Aviviin. Lauantaina 5. huhtikuuta magnesiumit alkavat pöllyämään kun maanosamme parhaat painonnostajat saapuvat mittelemään EM-mitaleista.
Nostajat jaetaan A-, B- ja jopa C-ryhmiin tasonsa perusteella jotta yksittäiset nostosessiot eivät venyisi liian pitkiksi. B- ja C-ryhmän nostajat ovat lavalla pääasialla aamulla ja päivällä, ratkaisut eli A-sarjojen nostot otetaan parhaaseen katseluaikaan illalla ja ne näytetään Eurosportilla suorina lähetyksinä. Eurosport näkyy muuten koko huhtikuun ajan PlusTV:n, Welhon ja DNA:n asiakkaille ilmaiseksi kaapeli- ja antenniverkossa jos käytössä on digiboksi ja maksukortti. Maksukortin hinta on muistaakseni 2-3 euroa kuukaudessa joten kisoja pääsee seuraamaan halutessaan todella edullisesti.
Suomesta Tel Aviviin lähtee yhdeksän nostajaa, neljä naista ja viisi miestä.
Kokenut Sini Kukkonen on nostanut viime vuosina 53-kiloisissa mutta on nyt pudottamassa painoaan ja nostaa 48-kiloisten sarjassa. Anna Everi nostaa 63-kiloisissa ja haussa on suomenennätys raudat. Voimanostosta painonnostoon ainakin toistaiseksi vaihtanut Anni Vuohijoki on mukana 69-kiloisissa, nämä ovat Annin toiset kisat aikuisten arvokisoissa painonnoston puolella kun viime syksynä nähtiin MM-debyytti. Voimanoston puoleltahan Annilla on jo melkoinen kasa mitaleja ja saavutuksia huipputasolla. Annin blogia voi seurata hänen kotisivuillaan: http://anni.vuohijoki.com/
75-kiloisissa Meri Ilmarinen saattaa päästä nostamaan A-sarjassa. Alle 23-vuotiaissa kovaa jälkeä niin Suomessa kuin Euroopan tasolla tehnyt Meri on pitänyt aiempia suomenennätyksiä pilkkanaan ja nostaminen näyttää todella varmalta ja ennen kaikkea vahvalta. Toivottavasti Meri on tv-ruuduissa torstai-iltana 10.4.
Alempien painoluokkien miehiä Suomella ei ole mukana lainkaan, Milko Tokola on kevyin kaveri 85-kiloisten sarjassa. Miika Antti-Roiko oli yhteistuloksissa Lontoon olympialaisten 19. ja viime vuoden EM-kisojen 13. mutta työnnössä hän on elementissään ja jos ja kun 200 kiloa napsahtaa suorille käsille niin jopa mitali on mahdollinen. Uskon vahvasti siihen että Miika nähtäisiin A-sarjan nostajana perjantaina 11.4. Myös nuori Eero Retulainen nostaa 94-kiloisissa, hänen valmentajansa on muuten Eurosportin selostajana toimiva Arto Savonen.
Miesten superissa eli raskaimmassa sarjassa ovat mukana Teemu Roininen ja Eero Oja. Molemmilla oli syksyllä vaikeuksia Puolan MM-kisoissa tiukan ja välillä jopa kohtuuttoman tuomarilinjan kanssa, toivottavasti nyt kulkee varmemmin. Molemmilla on rahkeita työntää legendaarinen 200 kiloa, tempauksessa 150 kiloa on lähellä lopullista tulosta. Toivottavasti jopa hieman enemmän.
Olen katsonut jo vuosien ajan paljon painonnostokilpailuja mutta nyt kun takana on vähän omaakin lajiharjoittelua niin lajia katsoo täysin eri silmin. Seuraavan reilun viikon ajan tv-lähetyksiä ja hidastuksia tullaan kyllä meidän taloudessa tuijottamaan todella tarkkaan! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti