20 m/s tuulta ja räntäsadetta, mahtava keli juoksulenkille! Tuttuja ja turvallisia reittejä juostessa sään vaihtelut eivät ole harmituksen aihe vaan tuovat lenkkeihin oman mausteensa ja tekevät niistä mielenkiintoisia ja persoonallisia. Metsän halki kulkevalla kuntopolulla puut loivat tosin niin tiheän suojan ettei tuulesta juuri ollut luomaan haastetta.
Hitaasta vauhdista ja kohtuullisen lyhyestä matkasta huolimatta lenkki tuntui raskaalta. Elimistö ei ilmeisesti ollut palautunut eilisestä rankasta salitreenistä vaikka en jalkoja harjoittanutkaan. En ole treenannut salilla jalkoja parin viikon takaisten polviongelmien jälkeen, otan jaloista vielä muutaman viikon ajan kaiken irti vain juoksemalla ja tuon jalkaprässin ja kyykyt takaisin treeniohjelmaan vasta kun olen varma että kaikki neste on kadonnut polvesta.
Lenkin aikana välillä kipuili nilkat, välillä polvi, välillä sääret. Juuri tuo kipukohdan vaihtuminen on merkki siitä ettei yleensä kyse ole mistään orastavasta vammasta vaan kesken jääneestä palautumisesta. Proteiinit, hiilihydraatit tai ehkä joku vitamiini- tai hivenainevarasto taisi olla edelleen vajaana.
Vuoden alussa tartuin haasteeseen jossa juostaan vuoden 2012 aikana 1000 kilometriä. Maratonharjoittelulla sen pitäisi tulla kyllä täyteen mutta alkuvuoden vaikeudet ovat hidastaneet todella paljon numeroiden pyörimistä matkamittarissani. Tämän lenkin myötä tuli täyteen 76 kilometriä kun tasaisella tahdilla pitäisi olla noin 210 kilometriä kasassa. Aika paljon on siis kirittävää mutta uskon että pääsen tavoitteeseen kunhan paikat vain pysyvät kunnossa. Suunnitelmani mukaan juoksen huhtikuun alusta lähtien joka viikko kolme lenkkiä, yhteensä 30-45 kilometriä, ja sen pitäisi riittää.
Nyt tankkaamaan vettä, nestetasapaino on treenaamisen kulmakiviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti