maanantai 17. maaliskuuta 2014

Putki päällä: kahdeksan päivää treenejä.

Mulla muhi ajatus mielessä että pistäisin kunnolla kierroksia lisää treenaamiseen ja satunnaisten viiden tai kuuden päivän treeniputkien sijaan tulisi vähän pidempi setti ilman välipäiviä. Homma meinasi kaatua jo ennen kuin oli edes alkanutkaan kun salilla iski se akuutti vertikaalinen idioticus maximus mutta onneksi mitään pysyvää vauriota ei tullut ja olin täydessä iskussa.


Putki meni lopulta lähes täydellisesti suunnitelmien mukaan. Vain sunnuntaina lyhensin alunperin suunnittelemani 14 kilsan lenkin 7 kilometriin kun jalkapöytä tuntui hieman oudolta, varmaan lauantain maastolenkki ja toisaalta se tangon tiputtaminen jalan päällekin saattoi vaikuttaa.

Tossa on paljon hienoja juttuja joita voisi nostaa esiin, kuudessa päivässä kertyi 51 kilometriä mikä on mulle aika erinomainen viikkotahti. Toisaalta se ois voinut olla sunnuntain vähän pidemmän lenkin myötä jopa lähempänä 60 kilsaa. Sitä vois yrittää saavuttaa vaikka ens viikolla.

Pienet viilaukset voimaharjoittelussa, kuten maastavetoykköset jokaisen treenin alussa lämmittelynä ja kropan herättäjänä ja 5x5 pystypunnerrussarjat alkaa puremaan. Penkki ja esimerkiksi isoilla käsipainoilla tehdyt lyhyet sarjat pystypunnerrusta tuntuu paljon paremmalta kun on tehnyt tangolla noita sarjoja sekä niskasta että rinnalta vaikka painot ovatkin vielä tosi maltillisia. Olen aina tarkka siitä että kun teen jotain uutta liikettä niin painot lähtee nollasta jotta kroppa tottuu uuteen ärsykkeeseen eikä tule esimerkiksi loukkaantumisia kun paikat saa kevyen kosketuksen uuden tyyppisiin liikeratoihin. Kyllä sitä ruuvia ehtii kiristää myöhemmin niin paljon että sarjapainot on taas tapissa ja vaihtelu pitää hakea esimerkiksi erilaisista sarjojen pituuksista.

Toi mennyt treeniputki oli tietoinen valinta, pyrin herättelemään ja toisaalta totuttamaan kehoa siihen että treeniä voi tulla määrällisesti yhtäkkiä paljon enemmän kuin normaalisti, toisaalta tossakin kuvassa näkyy hyvin että molemmilla viikoilla tuli silti kaksi todellista lepopäivää jolloin tuli vain venyteltyä ja rullailtua lihaksia.

En tiedä opastaako mikään virallinen juoksumetodi tällaiseen mutta kun olen pitkään vuorotellut juoksu- ja voimaharjoituspäiviä niin nyt on mielenkiintoista kokeilla juosta esimerkiksi 3-6 päivänä peräkkäin isojakin määriä ja pitää sen jälkeen esimerkiksi viikko vapaata lenkkipoluista ja keskittyä sen ajan voimailuun ja lihashuoltoon.

Jännä juttu mutta missään vaiheessa tuota jaksoa ei väsyttänyt, oikeastaan vain torstai-illan 12 kilometrin lenkki tuntui raskaalta mutta se johtui vain ajankohdasta. Syön yleensä iltapainoitteisesti ja tankki on usein aikalailla tyhjä kuudesta kahdeksaan jolloin olin juoksemassa. Se että treenejä oli koko ajan ja lepoa hyvin niukalti ei tuntunut rasittavan sen enempää kehoa kuin mieltäkään.

Ravintopuoli ois varmaan voinut olla paljon parempikin, kulutus on kyllä sitä luokkaa että pyrin imuroimaan suuhuni kaiken ravinnon mitä näen mutta siltikin tekee tiukkaa pitää paino normaalilukemissa vaikka lisäkaloreita tuleekin erilaisista herkuista ja muista.

Viikonloppuna oli kiva huilailla ja ottaa rennosti. Parasta lepopäivissä ei kuitenkaan ole se että ei tarvitse liikkua vaan se että ei ole tarvetta tunkea liikuntaa mihinkään väliin. Voi vaan olla ja tehdä jotain tai olla tekemättä, ihan oman ja muun perheen fiiliksen mukaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti