Lähdetäänkö Siguldaan kelkkailemaan?

Kelkkailu on yksi olympialaisten kiehtovimmista lajeista. Kourua kiidetään reilusti yli sadan kilometrin tuntinopeudella rattikelkalla, ohjaskelkalla jossa maataan selällään tai hurjalla skeletonilla jossa maataan mahallaan pää kohti menosuuntaa.

Aina kun kisoja katsoo, tekisi mieli kokeilla. Ikävä kyllä laji on vain harvojen ulottuvilla, kelkkailuratoja on 17 koko maailmassa. Monen näissäkin kisoissa laskevan kelkkailijan kotikaupunki on esimerkiksi Calgary tai Salt Lake City, kelkkaratoja on lähinnä siellä missä on joskus ollut olympialaiset. Radan rakentaminen ja sen ylläpito on todella kallista, esimerkiksi Torinon vuoden 2006 talviolympialaisten kelkkailurata on jo purettu.

Jos lajia haluaa kokeilla niin lähin rata on Latvian Siguldassa ja myös Norjassa on pari rataa. En kyllä yhtään tiedä miten amatöörille kävisi jos lähtisi kelkan kanssa kouruun, olisikohan tulos samanlainen kuin jos meikäläinen yrittäisi tulla mäkihyppytornista elävänä alas?

Jos voitan lotossa niin houkuttelisi kyllä kerätä vaikka teistä kanssabloggaajista tiimi kasaan ja lähteä pariksi kuukaudeksi Siguldaan rillaa.. siis kelkkailemaan. Olympialaisiin pääsy vaatisi varmasti paitsi paljon harjoittelua niin myös maailmancup-kisojen kiertämistä ränneillä ympäri maailmaa joten isompikin jättipotti sulaisi aika nopeasti.

Yksilökelkkailijat ovat todellisia oman lajinsa experttejä mutta joukkueittain kilpailtavassa rattikelkkailussa on mukana monenlaista urheilijaa. Sotshissa Yhdysvaltoja edustaa mm. aitajuoksija Lolo Jones joka oli sekä Pekingin että Lontoon olympialaisissa 100 metrin aitojen finaalissa. 100 metrin pikajuoksun maailmanmestari vuodelta 2005, Lauryn Williams, on mukana jenkkien toisessa naisten rattikelkkaparissa.

Moni varmaan muistaa ysärikomedian Kelkkajengi (Cool Runnings) joka kertoi Jamaikan kelkkailuporukasta Calgaryn olympialaisissa 1988. Jamaikan kelkkailijoista tuli ilmiö ja porukka selviytyi myös kisoihin vuosina 1992-2002. Torinossa ja Vancouverissa reggae ei soinut kisakylässä mutta Sotshissa jäbät ovat jälleen mukana kuten avajaisia seuranneet tietävätkin!

Veikkaan että jos a) voitan lotossa, b) saadaan joukkue kasaan ja ennen kaikkea c) selviydytään olympialaisiin, niin Markus Selin ja Aleksi Mäkelä tekee meistäkin varmasti leffan!

Krasnaya Polyanan kelkkailukeskus Sankissa on jo nähty kovia taisteluja ja juhlivaa yleisöä ohjaskelkkailuissa mutta monta hienoa laskua ja skabaa on vielä jäljellä.

Kahden hengen ohjaskelkkailua - siis kaksi tyyppiä makaa kelkassa päällekkäin! - on luvassa tänään 12. helmikuuta. Joukkuekisa käydään torstaina 13.2. Torstaina on myös sen hullun skeletonin vuoro jossa syöksytään kourussa pää edellä, ratkaisulaskut käydään perjantaina ja lauantaina. Rattikelkkailua käydään sunnuntaista sunnuntaihin, 16-23. helmikuuta, kaikilla mahdollisilla ja mahdottomilla variaatioilla eli kahden miehen, kahden naisen ja neljän miehen joukkueilla.

Yle ei ikävä kyllä näytä telkkarissa näitä lajeja suorina lähetyksistä, vain Sotshi Areenassa. TV:ssä kyllä näytetään koosteita, myös tänään, joten ei muuta kuin väijymään ohjelmatiedoista koska kelkkailua on luvassa. Pirun koukuttava laji! ;) Pakko myös kehua kisojen virallista sivua http://www.sochi2014.com/en , toimii erinomaisesti niin tietokoneella kuin kännykälläkin ja kaikki aikataulut, lähtölistat ja tulokset ovat aina ajan tasalla.

Jos joskus otan tatuoinnin niin olympiarenkaat käsivarressa olisi klassikkovalinta. Kaikki kelaisivat uimahallin saunassa että onko toi ihan oikeasti kilpaillut olympialaisissa - ja missä lajissa? No, voi olla että jää kisaamatta mutta ehkä tällä määrällä olympialaisten seuraamista edes yksi rengas sallitaan! :)