Soututekniikka kuntoon ja kommentteja tulemaan!

Blogin kirjoittamisessa on hämmentänyt moni asia. Yksi juttu mitä en olisi ennen tiennyt on se miten suosittuja vanhat kirjoitukset ovat. Luulin että kaikki käyvät aina lukemassa sen uusimman ja that's it. Näinhän se ei todellakaan ole! Google on kunkku ja takaa sen että usein vanhempia kirjoituksia luetaan enemmän kuin näitä uusia.

Noihin vanhoihin bloggauksiin tulee säännöllisen epäsäännöllisesti kommentteja. Kiitos niistä. Johonkin vuosi sitten kirjoitettuun juttuun tullut kommentti luetaan täällä päässä ihan yhtä tarkasti kuin tuoreempikin ja yritän aina muistaa vastata kaikkiin. Välillä joku kommentti nousee erityisesti esiin ja vaatii enemmän huomiota. Näin kävi kun Anonyymi kommentoi maaliskuussa kirjoittamaani juttua "Soutu - superkondiksen salaisuus? 

Moni muukin varmasti käyttää soutulaitetta (Concept2) salilla joten arvelen että tästä kommentista on hyötyä tosi monelle.

"Minusta tuntuu, että kommenttini on todella myöhässä, mutta näin olympialuokan soutajana voin tulla kertomaan vähän lajista. Soutajien piireissä liikkuu tietty vitsi siitä, että aina jos kävelet yleiselle ergolle ja vastukseksi on joku jättänyt 10 niin paikalla ei ole ollut harrastaja. Vesillä ollessa jos muutetaan "vastukset" sieltä soutulaitteeseen niin ne vastaavat noin 3-5, joka saattaa tuntua naurettavan pieneltä. Soudussa ei kyse ole siitä kuinka kovaa kiskot käsi voimillasi vaan enemmänkin jaloista lähtee suurin työ.

Näin kirjoitettuna soutu tekniikka kulkee kaavalla Jalat-Selkä-Kädet-Selkä-Jalat. Eli alkuveto asento lähtee edestä, jalat koukussa, kädet suorana edessä ja selkä hieman taivutettuna eteen, mutta hyvässä ryhdissä. Tämän jälkeen lähdet ponnistamaan jaloillasi voimalla. Selkä ja kädet pysyvät samassa asennossa. Kun jalkasi ovat suorat selkä menee taakse pieneen takakenoon, mutta samaan aikaan jalkojen täytyy pysyä jalkatuissa ilmankin remmejä. Lopuksi kädet koukistuvat suunnilleen rinnan korkeudelle ja kyynerpäät ovat ylhäällä.
Tämän jälkeen kädet suoristuvat, selkä menee eteenpäin ja sen jälkeen penkin kanssa lähdetään rauhallisesti eteenpäin. (vesillä jos kiirehdit penkin kanssa niin veneeseen ei tule ns. liuku vaihetta).

Vedon aikana ei pidä kiirehtiä vaan "hengähtää" palautuksessa (takaata eteen). Itse myöskin olen aina nähnyt tarpeelliseksi kiinnittää teipin eteen siihen tasoon jossa haluan käsieni kulkevan kokoajan, jottei soutu mene aivan mökkisouduksi.

Nyt sain todellisen ajatuskatkoksen enkä tiedä mitä muuta voisin kirjoittaa, mutta toivon tästä olevan sinulle tai jollekkin muulle seuraajallesi apua. Ja pahoittelen lukuisia äidinkielellisiä virheitä.

Jatkan blogisi seurailua ja toivon sinulle hyviä ja menestyksekkäitä soutuhetkiä tulevaisuudessakin! :)"

Jes! Juuri tällaista palautetta on hieno saada.

Muistutan vielä että soudun suhteen en todellakaan ole oikea ihminen neuvomaan muita enkä missään nimessä suosittele ketään vääntämään heti ekalla kerran säätöä kympille ja kiskomaan kuin hullu. Niin silti itse tein ja kerroin siitä toki teille rehellisesti... :D

Mielestäni oma tekniikkani on aikalailla kunnossa ja suurin voima soutuun lähtee nimenomaan selästä. Oma soutamiseni ei ehkä muistuta juuri tuon kymppi-säädön takia perinteistä soutua tai soutuharjoittelua vaan tuo mieleeni fiiliksen kannalta enemmän voimamies-kisoista tutun rekan vetämisen tai järjettömän 500 toiston alasoudun vaikka taljassa. En ole tehnyt mitään voimailusoutuliikettä (kuten alasoutu taljassa tai tangolla jne.)  pariin vuoteen joten conceptilla ja raskaimmalla säädöllä tämä tulee tehtyä vähän kuin samalla.

Käsittääkseni tuo säädin on hyvä vääntää soutajan kropan mukaan. Iso ja vahva treenaaja vetää isommalla säädöllä kuin pienikokoisempi. Itsehän en ole mikään isokokoinen ja roteva joten tämä harjoitus on mulle vähän kuin olisi juoksulenkillä parinkymmenen kilon hiekkasäkki olkapäällä - ja juuri sellaista haluankin.

Toivottavasti sisäsoutua kokeilevat saavat tuosta kommentista paljon - oikeaa tekniikkaa kun tuskin voi paremmin opettaa ilman että lajinharrastaja tulee sinne salille kädestä pitäen ohjaamaan.

Viikonloppuna pääsin muuten pitkästä aikaa vesille soutuveneen kanssa - olen soutanut kolmenkymmenen vuoden aikana ehkä kaksi kertaa oikeaa venettä. Tumpelona kaupunkilaisena en jaksanut vilkuilla koko ajan olan yli joten vetelin sitten vastarannalle ja takaisin perä edellä eli huopaamalla. Ei olisi ennen onnistunut mutta nyt ei tuntunut edes raskaalta. Oikea soutu vesillä vastaa siis säätöä 3-5 - paitsi mulla se on sielläkin se kymppi! :D

P.S. Kirjoitin pari viikkoa sitten omasta kotimaisesta kesän juoksukohokohdastani näin penkkiurheilijan silmin eli Oxroad Ultra - Härkätien ultrajuoksusta. Eilinen Helsingin Sanomat (su. 25.8.) sisälsi kolmen sivun erinomaisen jutun kisasta ja ultrajuoksun luonteesta vähän tarkemmin. Kannattaa ehdottomasti lukea! Juttu taitaa löytyä kokonaisuudessaan myös netistä: Maratoneista siirrytään nyt ultrajuoksuun - Ultrajuoksijat juoksevat, vaikka eihän siinä tietenkään mitään järkeä ole.