Motivaatiota ja inspiraatiota juoksutapahtumiin.

Loppukesä ja syksy ovat täynnä erilaisia juoksutapahtumia, käynnissä on todellinen juoksuaika. Helsinki City Marathon kerää viikon päästä tuttuun tapaan tuhansia itsensäylittäjiä mutta valtavasti muitakin tapahtumia on ympäri maata. Elokuun alusta lokakuun loppuun Suomessa järjestetään pitkälti yli 200 juoksutapahtumaa joten valinnan varaa kyllä riittää! Ei muuta kuin selaamaan Juoksukalenteria ja etsimään itselle sopivaa.

Jos jaloissa tuntuu poltetta ja mielessä kytee kipinä niin vielä ehtii mainiosti mukaan. Suurimpaan osaan tapahtumista voi ilmoittautua vielä paikan päällä ennen starttia. Kympille ja lyhyemmille matkoille saa itsensä sopivaan iskuun parissa kuukaudessa. Jos on liikunnallinen tausta ja hyvä kuntopohja niin pari kuukautta riittää myös puolimaratonille valmistautumiseen. Maraton on jo isompi urakka ja vaatii vähän enemmän työtä.

Kisaraportit ja jutut erilaisista tapahtumista on ainakin mulle blogien suola. Ne on myös mahtavaa inspiraatiota ja motivaatiota ja luovat realistisen kuvan siitä mitä eri tasoiset juoksijat eri pituisilla matkoilla ajattelevat ja kokevat. Ajattelinkin nyt jakaa raportteja jotka ovat jääneet mieleen.

"Kohti maratonia ja sen yli"-blogin kirjoittaja kirmasi ensimmäisen maratoninsa loppukeväästä Tukholmassa. Jos maratonia voi sanoa tyypilliseksi niin tuo raportti varmaan kuvaa aika hyvin sitä millainen aloittelevan kestävyysjuoksijan eka mara on. Samaistuin monessa kohdassa. Tuon jälkeen bloggaaja on tehnyt kovaa jälkeä myös puolikkailla, niistäkin löytyy tarinaa.

Amanda puolestaan puijasi meitä bloginsa lukijoita ja juoksi ekan puolikkaansa kesällä ilman että kertoi meille etukäteen! Hävytöntä käytöstä :D Kisaraportti on täydellinen kuvaus juoksutapahtumien tarjoamasta kivusta ja nautinnosta ja siitä mahtavasta fiiliksestä minkä maalissa saa.

Hiluvitkulla on ollut ongelmia jalkojen kipuilun kanssa mutta niin vain hänkin lähti taittamaan keväällä ekaa puolikastaan. Raportti kertoo hyvin siitä että vaikka ennakkoon voi tuntua hankalalta niin homma voikin mennä paremmin kuin odottaa. Ainakin jos on tarpeeksi douppia mukana!

Taru juoksi viime syksynä jo legendaariseen maineeseen kohonneen Vaarojen Maratonin Kolilla. Kostea kisa vaatii arvoisensa raportin, tai oikeastaan useammankin, ja sen se myös saa. Vaarojen mara on pakko joskus kokea!

Läskimaija on puolestaan erilaisiin itsensähaastamis-tapahtumiin hurahtanut endorfiinimaanikko jonka blogi suorastaan pursuaa hillittömän hauskoja ja viihdyttäviä tarinoita menneistä koitoksista. Tarina 85 kilometrin maastojuoksukilpailusta Skotlannin haastavissa maisemissa on suorastaan pakko lukea. Vastaavaa tykitystä löytyy blogin uumenista paljon lisääkin ja juoksun lisäksi myös muista lajeista kuten teräsmies-triathloneista.

Marko Forsell on edellisen tavoin kovan luokan maanikko jolle mikään kilometrimäärä ei tunnu riittävän. Kisaraportteja on paljon, itse löysin blogin helmikuussa Endurance 24-tapahtuman aikoihin kun Marko tarinoi siitä miten juostaan yli 200 kilometriä 24 tunnissa vajaan 400 metrin sisäradalla. Uusin raportti on viime viikonlopulta kun Marko juoksi Stockholm Ultrassa satasen alle kymmenessä tunnissa! Sinne Spartaan, eli 246 kilometrin Spartathlon-juoksuun Ateenasta Spartaan, on enää pari kuukautta aikaa joten blogia kannattaa seurata myös syksn mittaan.

Itse olen kirjoittanut nipun juttuja eri tapahtumista. Ehkä se kaikista eeppisin tarina on maraton-debyytiltäni viime syksynä. Tänä syksynä luvassa saattaa olla vielä pari uuttakin raporttia!


Kaikki olemme eri tasoisia juoksijoita mutta jaamme silti yhteisen palon ja innostuksen. Toivottavasti nämä bloggaukset innostaa taas muutaman lukijan lähtemään ylittämään itseään ja rikkomaan rajojaan!