perjantai 21. elokuuta 2015

Tässä ja nyt.

Mulle kesä ei tarkoita kesä-, heinä- ja elokuuta tai koulujen kesälomia. Mun kesä ei kulje kalenterin mukaan. Kesä on sitten kun tuntuu kesältä, lämpimältä. Se on tässä ja nyt.


Viime viikon perjantaina käytiin ekaa kertaa tänä kesänä maauimalassa, kolme päivää ennen kuin se suljettiin. Eilen oltiin hiekkarannalla ja uitiin kaksi tuntia. En muista että merivesi olisi koskaan tuntunut noin lämpimältä. Viime vuonna me taidettiin olla meressä jo toukokuun lopulla, helteet kun alkoivat ennen kesäkuuta. Sittenhän ne katosivatkin ja juhannuksena oli viime vuonna alle kymmenen astetta. Tää kesä on ollut vähän samanlainen.

Mulle on ihan sama onko hellettä heinäkuussa vai syyskuussa. Ekaluokkalaisen päivät ovat jopa lyhyempiä kuin eskarissa joten suurin osa päivästä voidaan viettää kesästä nauttien.

Tottakai ymmärrän että monia arkeen palanneita harmittaa. Päivät kuluu toimistoissa ja lapsilla kouluissa ja iltapäiväkerhoissa. Mutta näin tämän mun mielestä pitääkin mennä. Ei säiden kuulu mennä tiukasti ennustekäppyröiden ja odotusten mukaan, luonnon kuuluukin olla sellaisen yläpuolella. Vähän villi ja arvaamaton.



Ainakin seuraavat viis päivää näyttäis vielä tosi lämpimiltä, sitten tulee vähän sateita ja tuulia ja paketti menee uusiksi. Täähän on jännää, eletään kuin viimeistä päivää kun ei yhtään tiedä mikä päivä rannalla on todellakin sitten se viimeinen... ennen kuin avantokausi alkaa!


Vielä on aikaa tehdä jalanjälkiä hiekkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti