Mulla on ollut pari päivää vähän heikko ja väsynyt olo ja sellainen olo oli myös ennen päivän treeniä. Ajattelin että se varmaan menee ohi mutta eipä mennyt. Oli vaikeuksia saada tarpeeksi happea ja tuntui turhan raskaalta vaikka ei edes treenannut. Hetken pyörittelin asiaa mielessä ja lähdin puolessavälissä päivän settiä pois. Ehkä alan pikku hiljaa oppimaan tekemään tällaisia päätöksiä.
Luulen että tähän fiilikseen on parikin syytä. Rankan toukokuun jälkeen otin kesäkuun alun hyvin rennosti ja viime viikon myötä aloin palailemaan säännöllisen ja kova harjoittelun pariin. Tällä viikolla maanantaina juoksin 4 kilometriä reippaalla temmolla, tiistaina tein kovan puntin, eilen keskiviikkona 6 kilometriä tasaista kovaa juoksua ja tänään sitten taas salitreeni. En ollut ihan vielä siinä kunnossa että neljä treeniä neljässä päivässä onnistuisi. Palautuminen ja lepo on ollut haastavaa. Futiksen parissa on mennyt nyt joka ilta tosi myöhään ja se on ollut yöunista pois..
Nyt on luvassa kolmen päivän lepojakso sillä lähdetään viikonlopuksi Tukholmaan! Lauantai-iltana olisi vuorossa meidän neljäs Pearl Jamin keikka. Eka kerta oli 2006 Berliinin huikeassa jättimäisen puiston keskellä olevassa amfiteatterissa Wuhlheidessä ja 2007 ja 2012 oltiin Kööpenhaminassa. Nyt ois vuorossa eka kerta Ruotsissa, paikkana on Solnan pari vuotta sitten valmistunut futisstadion Friends Arena jonne mahtuu noin 65 000 ihmistä eli reippaasti enemmän kuin vaikkapa olympiastadionille.
Pearl Jamin konsertit on aina huikeita elämyksiä, ne kestää yleensä kolmisen tuntia ja biisilista on aina erilainen. Laskin just että ollaan kolmen keikan aikana kuultu 59 eri biisiä :D Bruce Springsteen on käsittääkseni vastaava artisti joka antaa todellakin rahoille aina vastinetta mutta muuten tällainen lienee aika harvinaista, normaalisti bändit vetävät rutiininomaisesti samat setit kiertueen joka paikkakunnalla kuukaudesta ja jopa vuodesta toiseen.
Joku taiteilija tekee aina jokaiseen konserttiin uniikin julisteen, kahdella ekalla keikalla jonotettiin eturiviin mutta kaks vuotta sitten päätettiin tehdä poikkeus ja mentiin jonottamaan julistetta. Kaveri hukkasi oman tuubinsa Köpiksen yössä, me saatiin omamme turvallisesti kotiin ja se onkin nyt paraatipaikalla olohuoneen seinällä. Jonain päivänä kyllä hankin niiden kahden ekankin keikan julisteet ebaysta :)
Kylmiä väreitä ja huikeita fiiliksiä luvassa lauantai-iltana.. Jes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti