Maailman parasta suklaata.

Miten ihmeessä suklaa liittyy urheilublogiin? Itseasiassa aika monellakin tavalla.

Suklaalla on aika paljonkin terveysvaikutuksia, tutkimusten perusteella se vaikuttaa posiitivisella tavalla kolesteroliarvoihin, alentaa verenpainetta, pienentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, parantaa aivojen verenkiertoa ja serotoniinipitoisuutta. Erityisesti meillä paljon liikkuvilla ja urheilevilla huomio kiinnittyy sen piristäviin ja mielialaa kohottaviin ominaisuuksiin sekä sen kykyyn alentaa elimistön oksidatiivistä stressiä.

Suomalaiset mussuttavat keskimäärin seitsemän kiloa suklaata vuodessa joten edellisen litanian perusteella me ollaan hemmetin hyvässä asemassa? No ei, suurin osa tuosta seitsemästä kilosta on vaaleaa maitosuklaata jolla ei ole minkäänlaisia terveysvaikutuksia - paitsi negatiivisia. Suklaan hyvää tekevät antioksidantit ja flavonolit ovat peräisin kaakaopavuista joten mitä enemmän suklaassa on kaakaota, sitä terveellisempää se on. Suurin osa kaupoissa myytävästä "tummasta" suklaastakaan ei ole riittävän tummaa, käytännössä kaakaopitoisuus pitäisi olla vähintään 70% jotta flavonoleja olisi riittävästi.

Tumma suklaa taitaa olla suomalaisten makuun niin vahvan makuista koska maitosuklaa on ollut täällä aina niin vahvassa asemassa. Jos pienestä lapsesta asti makuaisti on tottunut lähinnä Fazerin siniseen niin on selvää että 86% tumma suklaa maistuu aika tuimalta ilman totuttelua. Me ollaan jostain syystä väljähtäneiden ja valjujen makujen kansa, vaalean suklaan kylkeen kiilaavat vaalea kahvi ja vaalea olut. Itse en käytä kumpaakaan joten keskityn tässä suklaaseen ;-)

Meillä taisi poika tutustua suklaaseen noin pari-kolme vuotiaana ja juuri tumman suklaan kautta. Ajattelin että jos lähdetään kulkemaan vaalean suklaan tietä niin se on karhunpalvelus makuaistille ja muovaa makutottumuksia hyvinkin myöhäiseen ikään asti joten ekat palat taisivat olla 70-80% tummaa suklaata. Ja hyvin kelpasi, pieninä annoksina ja satunnaisina maisteluina toki. Joskus mulla oli suklaata jonka kaakaopitoisuus oli 95% - poika taisi olla silloin myös noin kolmevuotias ja maistuihan sekin. Nyt vanhempana ollaan kyllä maisteltu ihan vaaleampaakin suklaata joten makuaisti kyllä lavenee helpolla siihen suuntaan mutta en usko että olisi onnistunut toisinpäin.

Pari kuukautta sitten löysin kaupasta ehkä maailman parasta suklaata. Se ei ole erityisen tummaa mutta aivan tolkuttoman hyvän makuista.

Ritter Sportin luomusuklaasarja, neljä makua: Mandelsplitter, Macadamia, Trauben Cashew ja Vollmilch 35%. Maitosuklaata lukuunottamatta olen testannut kaikki maut ja ovat todellakin lähellä täydellisyyttä. Netistä en löytänyt tietoa suomeksi mutta saksankielen taitoisille on virallinen saitti: Ritter Sport Bio . Paketti on juuri sopivan kokoinen, 65 grammaa, ei siis mikään iso levy mutta ei myöskään pieni patukkakaan. Ja mikäpä sopisi treenaajan suklaan nimeksi paremmin? :-)

Vaikka fyrkat on vähissä niin ollaan pyritty ostamaan mahdollisimman paljon luomua ja viime aikoina on huomattu miten tuotekehittely on muuttunut. Ennen luomu tarkoitti vastaavaa tuotetta kuin perinteinen,  ainesosat oli vain tuotettu luonnonmukaisesti. Nykyään monet luomutuotteet suunnitellaan kokonaan lyömättömän korkealla laadulla. Noi suklaat olen ostanut meidän lähikaupasta ja tavallisista marketeista on löytynyt mm. tolkuttoman hyviä ja kermaisia saksalaisia luomujugurtteja, makuina mango, kirsikka ja suklaa. Viimeksi eilen illalla poika söi iltapalaksi sisilialaista luomusitruunajugurttia! Taas sellainen löytö etten meinannut uskoa silmiäni. Sisilian ilmasto ja maaperä kun on lähes täydellistä hedelmien, erityisesti sitrushedelmien viljelyyn, onhan se esimerkiksi ainoa paikka koko maailmassa jossa oma lempparini veriappelsiini menestyy ilman vippaskonsteja.

Mitä enemmät treenaat, sitä enemmän saat mussuttaa suklaata - ja jos lajina on esimerkiksi ultrajuoksu, voit mussuttaa sitä samalla kun urheilet! ;-)