tiistai 7. elokuuta 2012

Maisematiemaraton Punkalaidun-Huittinen.

Sain eilen postissa kirjeen joka kuoren mukaan oli Huittisten Kaupungilta. Vähän ihmettelin asiaa koska minulla ei ole mitään siteitä kyseiselle paikkakunnalle. Sisältä paljastui Maisematiemaratonin mainos, siis jonkinlainen kutsu osallistua kilpailuun. Osallistuin kisaan viime vuonna ja osoitetietojani käytettiin markkinointiin. Hyvä että käytettiin sillä tapahtuma on erinomainen. En aio osallistua tänä vuonna Maisematiemaratonille mutta koska tapahtumasta jäi niin hyvä kuva ajattelin hieman kirjoittaa siitä.


Viime kesänä selailin nettiä ja mietin missä juoksisin ensimmäisen puolimaratonini. Päädyin Maisematiemaratonin sivuille ja hetken päästä olinkin jo maksanut osallistumismaksun. Tapahtuma järjestetään sopivana ajankohtana, alkusyksystä, ja sinne oli sopiva matka kotoani. Huittisista on esimerkiksi Tampereelle 75km, Turkuun 92km ja Helsinkiin 180km. Sopivasti siis suurten kaupunkien muodostaman triangelin keskellä.


Tapahtuman pääpaikkana toimii Huittisten keskustassa sijaitseva Huhkolinna. Se on urheilutalo jonka yhteydessä on yleisurheilukenttä. Kilpailukeskuksessa ilmoittaudutaan ja siellä saavutaan maaliin, mutta siellä myös noustaan bussin kyytiin. Maisematiemaratonin hienous ja harvinainen erikoisuus on nimittäin siinä että siellä ei juosta mitään 5km, 10km tai 20km lenkkiä moneen kertaan. Kympille osallistuvat kerätään busseihin ja viedään lähtöpaikalle joka on Maisematien varrella kymmenen kilometrin päässä Huhkolinnasta. Samoin tehdään puolikkaan ja täyspitkän maratonin osallistujille. Meitä puolimaratonin juoksijoita oli muistaakseni kolme tai neljä bussillista. Jos haluaa täysin yllättävän kokemuksen niin bussimatkan ajan voi pitää silmiä kiinni. Koko reitti alusta loppuun on uutta maisemaa eikä yhtään tiedä mitä näkee seuraavaksi. Monissa maraton-tapahtumissa samaa lenkkiä juostaan monta kertaa ja homma voi käydä tylsäksi. "Tässäkö minä vasta olen" tai "taas tämä kohta" ei käy mielessä tässä koitoksessa.


Reitti on hyvin tasainen, muutama lievä nousu mutta lähinnä mennään alamäkeä sujuvaa asfalttitietä. Maisemat ovat perinteistä suomalaista maalaismaisemaa, maatiloja, lehmiä ulkoilemassa. Mieleen on jäänyt yksi tila jonka portinpielessä luki että siellä tuotetaan Valion luomumaitoa.


Monet suosivat isoja massatapahtumia mutta itse olen pienimuotoisempien kekkerien ystävä. Maisematiemaraton sijoittuu kokoluokassa keskikastiin, kilpailijoita on monta sataa ja esimerkiksi puolimaratonilla jokaiselle riittää oman vauhtista juoksuseuraa on tahtina sitten 1.15 tai 2.45 loppuaika.

Tämän vuoden kalenteriin tämä kisa ei mahtunut mutta ehkä taas ensi vuonna. Aivan varmasti joskus Maisematielle kuitenkin vielä palaan. Suosittelen muillekin lämpimästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti