Maltillinen marraskuu ja kohti joulua.

Marraskuu tuntui liikunnan osalta täysin erilaiselta kuukaudelta kuin mikään aiempi. Takki oli tyhjä ja niin kuin aiemmin avoimesti kirjoitin niin päätin olla täysin armollinen itselleni, unohtaa kaikki tiukat tavoitteet ja liikkua just sen verran kuin jaksan ja mikä tuntuu hyvältä.

Treenipäiväkirja kertoo kuitenkin ihan hyvää. Harjoituksia kertyi 18, saman verran kuin heinäkuussa ja jopa yksi enemmän kuin lokakuussa. Suurin ero aiempaan oli siinä että harjoitusten kuormittavuus oli matala ja juoksukilometrejä kertyi vähän, ainoastaan 51. Se on vain kolmannes elo- tai syyskuun lukemista mutta kun katson pidemmällä aikavälillä niin ei mitenkään poikkeuksellista.

Musta tuntui marraskuussa että liikun ihan hirveän vähän, vähemmän kuin kertaakaan viime vuosina. Mutu-fiilistely meni kuitenkin pieleen, vuosi sitten marraskuussa juoksin 38 kilometriä vaikka olin ihan normaalissa kunnossa! Tämä kertoo paljon siitä miksi pitkäaikainen harjoituspäiväkirja on tärkeä, se kertoo totuuden siitä mitä on milloinkin oikeasti tehnyt eikä alavireinen fiilis pääse vääristelemään tilannetta.

Vaikka juoksu on antanut mulle valtavasti viime vuosina nimenomaan henkisellä puolella niin nyt se ei ole toiminut. Vajaan puolen tunnin hölköttely kerrallaan on ollut riittävää eikä ole ollut paukkuja juosta pitkään ja hartaasti. En kiirehdi asian kanssa, juoksen pidempiä siivuja sitten kun siltä tuntuu.

Punnerruksia tein päivittäin ja vaikka olo olisi ollut millainen niin se tuntui helpolta ja kevyeltä. Salillakin on sujunut monella tavalla helpommin kuin juoksulenkeillä, erityisesti yhdessä treenikavereiden kanssa harjoitellessa muut asiat ovat kadonneet ja on voinut todella elää vain hetkessä ja ottaa kaiken irti siitä mitä urheilu voi parhaimmillaan tarjota. Täydellistä kehon ja mielen harmoniaa.

Olen kirjoittanut blogissa usein siitä miten paljon urheilu minulle merkitsee ja niistä vahvoista tunteista joita sen myötä on voinut elää. Pitkän ja vaikuttavan uran koripallokentillä tehnyt Kobe Bryant ilmoitti lopettamispäätöksestään tällä viikolla erittäin koskettavalla tavalla, kirjoittamalla runon rakastamalleen lajille. Rakkauden tunnustuksen ja samalla erokirjeen voi lukea osoitteessa http://www.theplayerstribune.com/dear-basketball/ .

Kohti joulua kulkiessa kylmiltä väreiltä ei voi välttyä. Yhden sellaisen hetken tarjosi brittiläinen John Lewis tavaratalo perinteisellä vuosittaisella mainos-lyhytelokuvallaan jossa on kaikki kohdallaan. Oasiksen jo alunperin vaikuttavasta klassikkobiisistä tehty erittäin upea uudelleenversiointi on jo nyt alkanut elää omaa elämäänsä joululauluna ja on jatkuvassa soitossa Jouluradiossa.

Hyvää alkanutta joulukuuta ja joulun odotusta kaikille!