Olen onneton uimari.

Vaikka pidän juoksemisesta ja haluaisin ostaa kilpapyörän minusta ei silti koskaan olisi triathlonistiksi. Jaksan uida 25-50 metriä ilman taukoa omintakeisella sekoituksella koiraa, kissaa ja hukkumista. Pienillä tauoilla ja reunakaiteen ollessa ulottuvilla 200 metriä onnistuu mutta olen aivan puhki. Ehkä joskus harjoittelen kunnon uintitekniikan mutta tällä hetkellä tämä riittää.

Uimassa käyminen on kuitenkin kivaa ja erityisen mukavaa on nähdä kuinka 4-vuotias poikani koko ajan kehittyy ja uskaltaa enemmän touhuta vedessä. Tänään avataan ulkouintikausi ja lähdetään maauimalaan polskuttelemaan. Vaikka en hirveästi aiokaan uida, pelkkä vedessä löhöily ja hienosta ilmasta nauttiminen saa sielun lepäämään ja lihakset palautumaan tämän viikon treeneistä.

Ihan vielä ei ole kuitenkaan aika levolle sillä illalla menen vielä tekemään penkkiharjoituksen salille, 9. viikko toisesta penkkitreeniohjelmasta menossa ja enää seitsemän viikkoa aikaa seuraavaan maksimitestiin!