perjantai 6. heinäkuuta 2012

Lämmönsietokykyä kehittämässä.

Kesän ensimmäisen todellisen helleviikon aikana nähdään heti isoja eroja ihmisten lämmönsietokyvyssä. Jotkut juoksevat kovia lenkkejä pitkillä housuilla ja paidoilla, toiset eivät kestä edes oleskelua muualla kuin ilmastoiduissa tiloissa. Lämmönkesto on varmasti hyvin pitkälti geneettinen ja synnynnäinen asia. On selvää että lämpimien maiden ihmiset pärjäävät kuumassa kelissä keskivertosuomalaista paremmin. Empiirinen yhden miehen testiryhmäni on kuitenkin vakuuttunut että fyysisellä, erityisesti aerobisella, kunnolla on suuri merkitys siinä miten kestää lämpimiä kelejä. Ei ole sattumaa että helteiden alkaessa uutisissa varoitetaan vanhuksia, sairaita, lapsia ja heikkokuntoisia. Heitä kaikkia yhdistää yleensä heikko fyysinen suorituskyky.


Olen aina pärjännyt kohtuullisen hyvin lämpimässä mutta viimeisen vuoden aikana tämäkin ominaisuus on mennyt selvästi eteenpäin. En ole hellejuoksun ystävä mutta sekin kuuluu osana tavoitteellista ja monipuolista juoksuharjoittelua. Tänään juoksin +26C - +27C kelissä 12 kilometriä. Erittäin rankka lenkki. Join koko juomavyön sisällön eli noin puoli litraa, en muista että koskaan ennen olisin tyhjentänyt sen kokonaan lenkin aikana. Vähän kaadoin myös vettä päähän, en ole sitäkään tehnyt ennen. Puolivälissä lenkkiä kaipasin todella paljon piristystä ja virkistystä ja vaikka vesi olikin lämmennyt eikä ollut enää millään tavalla raikasta niin se todella toimi. Voin hyvin kuvitella miten hyvältä juoksutapahtumien huoltopisteeltä napattu jäävedessä kasteltu sieni tuntuu lippiksen alle tungettuna.

Lämmönsietämistä ei tarvitse kehittää treenaamalla helteellä. Tavallinen aerobinen harjoittelu missä tahansa olosuhteissa riittää. Jos kuitenkin aikoo osallistua juoksutapahtumaan kesäkuukausina niin helleharjoittelu on pakollinen juttu. Suomen suurimmat maratonit (Helsinki City Marathon, Paavo Nurmi, Forssan suvi-ilta jne.) järjestetään potentiaalisena hellekautena ja pitää olla valmis siihen että juoksupäivänä mittari näyttää kolmeakymppiä. Itse juoksen tapahtumissa mieluummin keväällä ja syksyllä.

Helteellä juostessa henkinen kantti on yksi tärkeä osa-alue. Aivan kuten vaikkapa jalkakivun tai muun ongelman ilmetessä myös kuumuuteen voi vaikuttaa omalla ajattelulla. Jos miettii koko lenkin ajan miten naama sulaa, henki ei kulje ja olo on kuin kuumaan autoon jätetyllä koiralla niin olo varmasti vain pahenee koko ajan. Juo koko ajan, napsi jotain pientä välipalaa, mieti avantouintia ja jääkarhuja. Usein kuumalla lenkillä mieleeni tulee jättimäinen annos banana splitiä. Mietin miten sukeltaisin naama edellä annokseen, viilentäisin oloni ja mussuttaisin banaaneista energiaa.

Aina kun taivastelee näitä Suomen "hurjia" juoksukelejä voi miettiä ehkä maailman rankinta ultrajuoksutapahtumaa, Badwater Ultramarathonia, joka starttaa ensi viikolla. Kalifornian Kuolemanlaaksosta alkava 217 kilometrin kilpailu juostaan noin 50C-asteen varjolämpötiloissa. Juoksijat kulkevat pitkin tien valkoisia reunaviivoja sillä kenkien pohjat sulavat mustalla asfaltilla, asustuksena on valkoinen suojapuku sillä iho kärventyisi täyteen palovammoja ilman sitä samantien. Huh hellettä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti