Ojasta allikkoon.

Mystiset polvivaivat liittyivät todennäköisesti tälläkin kertaa puutteelliseen lihashuoltoon. Perjantai-iltana lähdin juoksemaan mutta sadan metrin jälkeen piti kääntyä takaisin kun tuntui oudolta. Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja venyttelin niin loppuillan kuin lauantaina aamupäivällä. Tein pitkin päivää venytystä jossa toinen jalka nostetaan suoraan eteen - esimerkiksi pöydälle, polvea käännetään ulospäin ja sitten yläkropalla nojataan eteenpäin.

Myöhemmin lauantaina juoksin kolme kilsaa ja sunnuntaina neljä kilsaa ilman ongelmia. Viikon saldoksi tuli yhteensä 20 kilometriä juoksua, vähän jos miettii sitä edessä siintävää maratonia mutta paljon kun miettii varotoimenpiteiden ja lepopäivien määrää.

Poika oli ollut perjantaina rajussa vatsataudissa ja niinpä oli koko ajan vähän pelottava fiilis.. Osa lasten oksutaudeista tulee ja menee nopeasti ohi eikä leviä, osa on todella ärhäköitä tapauksia. Niinhän siinä sitten kävi että sunnuntai-illan ja maanantain vastaisen yön asuin vessassa. Norovirus :-/

Kesäkuun alkupuoliskon ajan mun kalenteri on ihan täynnä ja voi olla etten juurikaan ehdi treenaamaan. Olin ajatellut että maraton-kunto pitää rakentaa toukokuun aikana. No se jäi nyt rakentamatta. Kaksi viikkoa sitten olisin sanonut että tästä tulee loistava harjoituskuukausi mutta plörinäksi meni. Ei voi mitään.

Yksi todella harmittava juttu on että missasin tiistaina paikallisen laskettelukeskuksen rinteeseen järjestämäni mäkijuoksuharjoituksen. Olo oli jo sellainen että pystyin lähtemään paikalle mutta juokseminen piti tottakai unohtaa. Näissä yhteislenkeissä on pieni jännityksen momentti aina siinä ilmestyykö kukaan paikalle.

Ja tulihan sinne lopulta kolme mahtavaa mimmiä! Upeassa ilta-auringossa kelpasi koutsata näitä hurjakuntoisia mäkikauriita painamaan reittiä ylös ja alas. Ja nehän totteli :-D Ilta oli lopulta tosi hauska ja onnistuin unohtamaan harmituksen siitä miten siistiä ois ollut olla itse juoksemassa. Pitää ehdottomasti järjestää kesän aikana uusia treenejä samassa paikassa. Ens tiistain treeninä on myös mäkiharjoitus, tällä kertaa tosin korkealla ja jyrkällä hiekkadyynillä. Lisäspeksit facebookista , tulkaa messiin :)

Olo alkaa olla jo kohtuullinen mutta missään nimessä en ole vielä täydessä kunnossa. Loppuviikko menee kuitenkin enemmän teorian kuin käytännön merkeissä sillä lähden huomenna Varalan urheiluopistoon Lasten ja nuorten voimaharjoittelu-seminaariin. Parin päivän aikana olisi tarkoitus imeä mahdollisimman paljon uutta tietoa ja taitoa juniorivalmennukseen parinsadan muun liikuntatoimijan ja urheiluammattilaisen kanssa. Siitä lisää ens viikolla.

Vaikka just tänään on sateinen päivä niin muuten on ollut niin kesäistä että suosittelen kaikkia suuntaamaan ulos, juoksemaan vaikka mäkiä, patikoimaan poluilla tai fillaroimaan jätskikioskille. Elämä on tuolla ulkona jossain, tässä ja nyt!