Nihkeästi liikkeelle.

Fiilis on hyvin vahvasti sellainen että vuosi ei lähtenyt oikein kunnolla treenien osalta käyntiin. Viime viikolla reissun - ja erinäisten muiden ajankäytöllisten valintojen - takia jäi pari treeniä väliin ja ne muutama juoksulenkki mitä oli ennen tätä päivää tullut vedettyä olivat todella lyhyitä.

Painonnostotreenit ovat menneet kuitenkin ihan hyvin ja se on mulle nyt tärkeintä koska painotan lihaskunto- ja voimaharjoittelua tänä vuonna ainoastaan tämän yhden kuukauden verran. Uuden treeniohjelman ja ajattelun myötä tosin uskon että myös loppuvuoden aikana on mahdollista kehittyä ja mennä eteenpäin eikä salilla käydä vain ehkäisemässä taantumista.

Tänään oli myös aika laittaa pientä vipinää juoksuun. Parin päivän aikana oli tuiskuttanut viitisen senttiä lunta ja laitoin nastat kiinni juoksutossuihin koska metsäpoluilla ei voi tietää mitä pienen lumikerroksen alla on jemmassa. Jäätyneitä lammikoita, kivenlohkareita tai koppuraisiksi jäätyneitä railoja ei valkoisen peitteen alta erota ennen kuin pahimmassa tapauksessa on jo liian myöhäistä.

Pystyssä pysyin ja hienoahan muuttuneessa maisemassa on tallustaa. Pummasin samalla reitillä tiistaina ja tänään uudestaan, ei tuolla parane kyllä yhtään edetä risteyskohdissa ajatuksissaan tai menee väärään suuntaan. Voi tosin olla että maastopyöräreittinä toimivan polun opasteita oli joku käynyt irrottamassa enkä nuolta huomannut tai tajunnut etsiä. Tällaisista vandaaleista on välillä tiedotettu ja opasteita on jouduttu laittamaan uudestaan paikoilleen, jotkut idiootit ilmeisesti kokevat että metsissä käy liikaa ihmisiä kohentamassa kuntoaan.

Metsässä lunta on yleensä vähemmän kuin avoimessa maastossa, se kun jää puiden oksille, mutta jo tuollainen 3-5 sentin kerros tekee juoksusta erilaista kuin yleensä. Tasaisella tuntui melkein normaalilta, alusta vain oli normaaliakin maastopohjaa pehmeämpi ja ystävällisempi kintereille mutta ylämäissä huomasi että joutui tekemään vähän enemmän töitä kun puuterimainen pöperö pöllysi polun pinnalta.

Tuolla alueella on paljon suosittuja polkuja ja välillä reitillä olikin useammat jalanjäljet ja joku oli tota maastopyöräreittiäkin vetänyt jo lumisateen jälkeen fatbikella mutta osa reitistä oli myös ilman merkkejä muista liikkujista. Hieno fiilis sekin kun askel upposi koskemattomaan hankeen, vain jäniksen jälkiä meni polun poikki.


  Go row the boat to safer grounds
But don't you know we're stronger now
My heart still beats and my skin still feels
My lungs still breathe, my mind still fears
...
I'm running with the wolves tonight
I'm running with the wolves
12 kilometrin lenkki yli kaksinkertaisti vuoden juoksusaldoni. Olen huomannut että lenkit jäävät helposti lyhyiksi ellei ole selvää tavoitetta. Päätinkin että se riittää että juoksen nyt tammikuussa enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Silloin mittariin kertyi vaivaiset 48 kilometriä joten reilu viiskymppiä tulee varmasti aika helposti muutamalla lenkillä kasaan.

Kun tammikuu on ohi, juoksua tulee heti lisää. Aiempina vuosina olen keskittynyt juoksuun loppukeväästä tai vasta alkukesästä ja se on aivan liian myöhään kun treenimäärät on muutenkin kovin pieniä. Tavoitteena on että tammikuun jälkeen tulisi yksitoista vähintään 100 kilometrin kuukautta. Sillä tavalla pääsisin olemaan kohtuullisessa kunnossa pidempään eikä kestävyys ja juoksutuntuma vaihtelisi niin rajusti pitkin vuotta.

Ongelma on ollut aiemmin siinä että juoksen tosi vähän monta kuukautta ja sitten onkin pakko nostaa määrää eikä voi enää ottaa tehoja irti. Tasaisemmalla juoksusyklillä kovempia vetojakin pystyy tekemään säännöllisesti läpi kauden. Se on tärkeää varsinkin nyt kun salilla ei tule enää tehtyä sykettä nostavia rääkkejä.

Vuodenvaihteessa moni muuttaa erilaisia asioita elämässään, on kuureja ja tempauksia. Itse mietin harjoittelun järkevyyttä ja muutosten tarvetta. Olenko päässyt sinne minne haluan? Mitä pitäisi tehdä paremmin jotta onnistuisin tavoitteissani? Mitkä ovat niitä asioita joihin olen valmis ja mitä niiden toteutuminen käytännössä tarkoittaa? Harjoitteluun liittyvien asioiden lisäksi olen miettinyt myös ruokaa. Joka paikasta tungetaan jotain sokeritonta elämää joten mihinkään sellaiseen en ainakaan lähde. Tai jos lähden niin en ainakaan julista asiasta mitään. Mieluummin aina teen kuin puhun siitä mitä voisi tehdä. Ehkä se tärkein juttu itselleni olisi syödä jatkossakin mahdollisimman paljon mutta löytää vähän paremman koostumuksen sisältäviä mässyjä. Eilen upposi ihan vahingossa puoli kiloa pähkinöitä. Tänään vois vetää vaikka saman verran jotain hyvää juustoa :D