Hohkakiveä ja hierontaa.

Vähän tuntuu siltä että nämä bloggaukset toistaa itseään. Samalla tavalla kuin pari viikkoa sitten tuntuu taas pieni flunssan poikanen kutittelemassa. Ei ole kipeä olo mutta nenän limakalvoilla tuntuu pientä ärsytystä jonka takia tulee aivasteltua ja silmät vuotaa. Aika monella tutulla on ollut flunssaa viime päivinä joten ei kai se ihme olekaan. Liikuntaa voin kyllä harrastaa, olo ei ole tukkoinen, mutta täksi viikoksi suunnittelemani kova, rankka harjoitusviikko siirtyy vähän eteenpäin. Kevyt viikko on ihan ok, eihän mun noita raskaita viikkoja ole tarkoituskaan ottaa kuin yksi kuukaudessa. Juuri tällaisten tilanteiden vuoksi pyrin aina ottamaan tuon kovimman treeniviikon alkukuusta, jos sitten jotain sattuisikin niin ei tule mitään paineita vaan sen voi siirtää seuraavalle viikolle.

Deja vu-fiiliksiltä ei kai voikaan välttyä kun tämä on blogin 600. kirjoitus. Juhlitaan pyöreitä sitten kun tulee tonni täyteen ;-)

Eilen ja tänään on tullut huollettua kroppaa, se on jotain mitä tulee tehtyä ihan liian vähän. Ensimmäiseen huoltotoimenpiteeseen hankin apuvälineen apteekista.

Taannoin painonnostotreeneissä vertailtiin kovettumia ja erilaisia tapoja hoitaa niitä. Itse en ole hoitanut niitä juuri mitenkään ja terävät kraaterit ovat koristaneet sormien ja kämmenen yhtymäkohtia. Joku vinkkasi tuon hohkakiven ja ostinkin sellaisen nyt apteekista, hintaa oli noin kolme euroa.

Eilen saunoessa rahnuttelin kovettumia kivellä veke ja kyllähän ne selvästi pienenivät ja pehmenivät. Tarkkana saa kyllä olla että saa ton osumaan just oikeaan kohtaan.

Liikkeet joissa rauta hiertää hikistä kättä - painonnostoliikkeet, leuanvedot ja muut roikkumiseen liittyvät liikkeet kuten toes-to-bar - on armottomia kämmenten iholle. Magnesium auttaa niissä paikoissa joissa sen käyttäminen on sallittua mutta muuten voi vain yrittää vahvistaa ihoa niin että se kestäisi paremmin. Rekkitangoissa, levytangoissa ja erilaisissa puolapuissa joissa tulee kikkailtua on isoja eroja. Karheimmat voimanostotangot on yhtä kuin pikakuorinta käsien iholle :D

Mobbailujen, ihonhoidon ja muun huollon ohessa esimerkiksi hieronnassa käyminen on mulle ihan liian satunnaista herkkua. Tänään tuli kuitenkin käytyä kun tuttu opiskelee hierojaksi ja tarvitsi näyttökokeeseen asiakkaan, valitsin eri vaihtoehdoista niska/hartia-seudun käsittelyn. Se kun lienee pahiten juntturassa.

Hieronta tuntui tosi hyvältä, valitun kohteen lisäksi käsittelyssä oli selkä, käsivarren lihakset ja rintalihakset. Jännä nähdä miten vaikuttaa huomisiin painonnostoharjoituksiin kun siellä juuri olkapäät ja esimerkiksi lavat ovat kovassa käytössä ja mulla on ollut ongelma saada niitä aktivoitua toimimaan tarpeeksi hyvin.

Aktiivisesti liikkuvan ihmisen kalenteriin hieronnan tulisi kuulua säännöllisenä osana. Hieronta tai vaikka avannossa käyminen auttavat kun niitä tekee säännöllisesti, en tiedä onko siitä hirveästi hyötyä että käy mun tavoin hierojalla vuoden tai kahden välein. Hyvältähän se tuntuu ja ainakin hetkellisesti avaa lihaksia.

Mun ongelma on tavallaan siinä että kroppa toimii ja palautuu niin hyvin etten koe tarvitsevani venyttelyä tai muuta lihashuoltoa. Onko se sitten harhaa vai ei - sitä on mahdoton sanoa.

No, ongelma on kyllä väärä sana tässä kohtaa :D Onni on liikkeessä pysyvä lihaksisto.