tiistai 3. huhtikuuta 2012

En ole koskaan venytellyt.

Juttelin kerran kuntosalini työntekijän kanssa joka kehotti minua venyttelemään ja sanoi toitottavansa sitä kaikille. Samassa hän myönsi ettei tosin itse venyttele juuri koskaan.. Ultramaratoonarien kuningas Dean Karnazes ei venyttele koskaan. Hän siis juoksee esimerkiksi 300 kilometrin yhtäjaksoisen matkan ilman venyttelyä. Olen kuvitellut olevani samanlainen superihminen. En ole venytellyt juuri koskaan ja olen kankea kuin rautakanki.

Sain eilen nopean diagnoosin polvivaivaani. Kyseessä on joko Iliotibiaalisyndrooma tai juoksijan polvi . Ei ole suurtakaan merkitystä kummasta on kyse koska molempien hoitokeinot ovat hyvin samankaltaisia. Venyttelyä, venyttelyä ja venyttelyä. Vaivan ollessa akuutti jäätä ja tulehduskipulääkkeitä.

Venyttelin eilen pari kertaa ja heti tänään aamulla. Hoidin vasenta polven ulkosyrjää myös jäällä pari-kolme kertaa pitkin päivää. Vielä illalla polvi tuntui ilkeältä kun kävelin rappusia alaspäin mutta tänään se on tuntunut hyvältä. Kävelin pari kilometriä salille ja töihin, tein varovasti kyykkyjä, kävelin rappusia ylös ja alas. Ei kipua.

Tosin liukastuin yhdessä kohdassa ulkona.. Arvatkaa mihin kolahti? Samaan vasempaan polveen joka oireili eilen ja joka turposi muodottomaksi pari kuukautta sitten...

Kaupan kautta kotiin, tästä lähtien liikun ulkona vain tämän näköisenä.

1 kommentti: