maanantai 9. maaliskuuta 2015

Viikkoni urheilun ja liikunnan kautta.

Rupesin viime viikolla miettimään paljonko urheilun parissa oikein kuluu aikaa. En siis tarkoita pelkästään harjoittelua vaan kaikkea mahdollista penkkiurheilusta muuhun puuhailuun. Varsinaista treeniä tulee noin 5 tuntia viikossa, sitten kun juoksen enemmän niin se nousee ehkä 8 tuntiin. Siihen päälle tulee tietysti paljon kaikenlaista muuta mikä liittyy liikuntaan tai urheiluun.

Aina kun tämän tyyppisiä juttuja alkaa laskemaan niin pitää ensin päättää mihin vetää raja. Muistan monta debattia eri blogeista kun joku on kaverinsa kanssa miettinyt mitä kaikkea johonkin heja hejaan tai muihin liikuntatilastoihin voi laskea. Koiran ulkoiluttaminen? Siivoaminen? Lähden tässä nyt aika laveasti liikkeelle kun kyseessä ei varsinaisesti ole harjoittelu tai treenaaminen vaan tosiaan melkein mikä tahansa urheiluun tai liikuntaan liittyvä.

MAANANTAI

Kävin kuntosalilla, aikaa meni 1 tunti.

Olipas hurjaa, tähänkö tämä tilastointi oikein yltääkään :D

TIISTAI

Juoksin aamupäivällä reilut 17 kilometriä, aikaa meni noin 2 tuntia. En ole tottunut katsomaan kelloa treenatessa joten tämä on vähän sinnepäin aika.

Töiden jälkeen mentiin pojan kanssa painonnostosalille katsomaan lasten painonnostokoulua, pikkujannu on ollut kiinnostunut siitä ja käytiin katsomassa millaista siellä ihan oikeasti on. Jätkä katseli meininkiä 45 minuuttia hiljaa paikoillaan istuen.

KESKIVIIKKO

Keskiviikkona illalla taas painonnostosalille, omat treenit. Kesto reilu tunti.

TORSTAI

Nyt superjunnu meni treenaamaan sinne lasten punttikouluun ja olin tunnin katsomassa miten sujuu.

 Sen jälkeen kotiin nopeasti syömään ja hallille juoksemaan vetoja. Aikaa meni puolisen tuntia.

PERJANTAI

Aamupäivällä kuntosalilla tunti.


Hain juniorin eskarista ja käytiin heittämässä hyvästit talviliikunnalle ja luisteltiin vikan kerran. Pikkujätkä oli aika väsynyt joten oltiin vauhdissa ehkä 20 minuuttia.

LAUANTAI

Lauantaina alettiin heti heräämisen jälkeen katsomaan kellosta koska viisarit näyttäisivät yhtätoista. Poika halusi nimittäin painonnostosalille treenaamaan omatoimisesti! No ei mitään, sinne mentiin ja oltiinkin jo hyvissä ajoin ennen vuoron alkua. Välillä kysyin lähdetäänkö jo mutta ei, kuulemma ollaan niin kauan kuin vuoro kestää. Aikaa vierähti siis tunti ja vartti.

Painonnoston jälkeen käytiin kaupassa, söin kotona nopeasti ja lähdin hallille katsomaan futismatsia. Treenikausi on käynnissä ja mielenkiintoisia otteluita pelataan ainakin pari kertaa kuukaudessa, välillä jopa joka viikonloppu. Siellä vierähti puolitoista tuntia.

Kotona kateltiin tunnin verran telkkarista ampumahiihtoa ja mussutettiin karkkia. Lauantai on herkkupäivä.

SUNNUNTAI

Eilen sunnuntaina lähdettiin aamupalan jälkeen pihaan ja lähikaduille ulkoilemaan, vaikka tuuli oli kylmä niin tuntui todella keväiseltä. Skeittilauta, potkulauta ja polkupyörä mukaan. Otin omankin fillarini kellarista, eturengas oli vähän tyhjä ja pumppasin ilmaa jolloin venttiili alkoi heilua ja rengas tyhjeni kokonaan. Oli venttiili vekkulisti hapertunut juuresta.. Keväthuoltoa siis kehiin niin pääsen minäkin fillaroimaan. Parinkymmenen minuutin pyörälenkki ehdittiin heittää leikkipuistoon ennen tätä episodia.


Avovaimo oli lähdössä kaverinsa kanssa vuorokaudeksi eräjormailemaan ja lähdettiin pojan kanssa saattamaan niitä. Vaikka keskustassa ei ole lumesta tai jäästä tietoakaan niin metsissä tilanne on toinen ja moni autiotupa on aika hankalan matkan päässä lumisten polkujen ja sohjoisten tai liukkaiden teiden takana. Suunniteltiin pitkään karttojen kanssa mihin he menisivät ja lopulta yksi paikka löytyi johon pääsi autolla tosi lähelle mutta siellä olevaa kammea ei oltu pidetty kunnossa talven aikana eikä siellä ollut puita. Lupasin roudata ne sinne ja kannoin liukkaita metsäpolkuja pitkin 21 kiloa polttopuita kahteen kovamuovikassiin pakattuna. Kantamusten paino ei ole mikään arvio vaan kävin vaa'alla kassit käsissä jotta näin millaista farmarikävelyä oli tiedossa :D

Matkaahan ei ollut kuin kilometri mutta puolen matkan jälkeen alkoi kädet väsyä. Sadan metrin välein piti laskea kassit maahan ja ravistella käsiä. Ojentajien ja olkapäiden välissä olevat lihat alkoivat polttelemaan mutta pakko puut oli sinne viedä kun asiasta olin elvistellyt. Nyt onkin sitten vasemmassä kädessä just tossa kohtaa inha fiilis.. Kun käveltiin pojan kanssa autolle hän kompuroi jäisiin kiviin ja satutti polvensa ja sain taas viimeisiksi sadoiksi metreiksi kannettavaa. Onni onnettomuudessa, ei käynyt vakavasti ja kyseessä on esikoululainen eikä vaikkapa lukiolainen.. Paljonkohan tossa kului aikaa, ehkä reilu tunti? Hengattiin kammessakin vähän aikaa ja katseltiin rauhassa paikkoja.

Illalla katottiin vielä ampumahiihdon naisten takaa-ajo - se olikin nopea kisa, puoli tuntia. Sitten sauna lämpiämään, viikon liikunnalliset rasitukset pois kropasta ja huilaamaan. No, ei ihan ;)

Kun nassikka oli mennyt nukkumaan aloin tekemään seuraavan päivän safkoja ja aloin odottamaan illan futismatsia. Jenkkien jalkapalloliiga MLS alkoi viikonloppuna ja Eurosport oli torstaina tiedottanut alkavansa lähettää useita suoria lähetyksiä peleistä viikoittain. Ongelma vain on että pelejä pelataan meikäläisittäin tylyyn aikaan keskellä yötä mutta itärannikolla on välillä ihan passeleita aikoja. Klo 23 starttasi Orlando City  vastaan New York City.

En hirveästi seuraa ulkomaista seurajalkapalloa, aika ei yksinkertaisesti riitä. Mieluummin katson paikallista futista paikan päällä. MLS on kuitenkin niin erikoinen maailma että ainakin nyt aluksi pitää vähän tsekkailla mistä on kyse. Jenkeissähän urheilu on ennen kaikkea bisnestä ja liigaa pääsee pelaamaan kun ostaa franchise-osakkeen! :D New York City on täysin tyhjästä rakennettu seura joka pelasi eilen historiansa ensimmäisen virallisen ottelun, Orlando on kai pelannut paikallista divaria ennen uudelleenrakentamista mutta sekin tavallaan pelasi eilen ekaa matsiaan. Harvinainen ja historiallinen tilanne kun saa seurata kahden urheilujoukkueen ensimmäistä varsinaista ottelua.

Peli loppui vasta yhdeltä yöllä mutta aika hyvin jaksoin olla hereillä, tapahtumia nimittäin riitti. Orlandon Citrus Bowlissa oli yli 60 000 katsojaa, molemmilla yksi maailmanmestaruudenkin voittanut supertähti, Nykillä David Villa ja Orlandolla Kaka, ja kentälläkin riitti hulinaa. Intensiteetti oli ihan hyvä ja kaikenlaista härdelliä nähtiin, en ole esimerkiksi koskaan nähnyt yhdessä matsissa kolmea(!) varoitusta filmaamisesta. Tämän lisäksi oli punaista korttia, veskari joka törmäsi takaraivollaan rajusti maalitolppaan, yllättävä vierasjohto ja lopulta kotiyleisön viimeisillä minuuteilla riehaannuttanut 1-1 tasoitus.

Jalkapallo alkaa olemaan iso juttu jenkeissä, yleisömäärät ovat kuulemma jo isompia kuin NBA:ssa tai NHL:ssä. Paikalliseen urheilukulttuuriin ei ole aiemmin kuulunut tasapelit tai vähämaaliset ottelut mutta ehkä sielläkin käsitys alkaa pikkuhiljaa laajentua ja ymmärrys riittää vihreän veran shakkiin.

Urheiluviikkoni starttasi siis maanantaina aamupäivällä kuntosalilla ja päättyi noin yhdeltä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä meidän olkkarin sohvalla. Tänään pyörähti käyntiin uusi viikko joka starttasi tietysti taas salilta.

Nopeasti laskettuna urheiluun, liikuntaan ja niiden seuraamiseen kului viikossa noin 16 tuntia. Varmaan aika normaali määrä mulla. Huomaatte varmaan miten se että treenaan maanantaista perjantaihin ja lepään viikonloppuna ei tarkoita sitä että se olisi jotenkin urheilusta vapaata vyöhykettä. Näköjään ihan päinvastoin!

Hupsista, en muuten laskenut tämän blogin kirjoittamiseen kuluvaa aikaa.. :o

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti