maanantai 22. elokuuta 2016

Yhteislenkki Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Eilen koitti päivä jota olin ainakin itse odottanut pitkään. Tämän vuoden eka pitkä polkulenkki ja vieläpä itselleni ihan uusissa maisemissa, Turun lähellä sijaitsevassa Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Saatiin kasaan mainio yhdeksän polkuseikkailijan ja yhden polkukoiran porukka ja tavoitteena oli kiertää noin 30 kilometrin verran alueen polkuja.


Reittisuunnittelulle toi oman haasteensa se että osa virallisisista reiteistä oli suljettu vaarallisen huonokuntoisten pitkospuiden vuoksi. Tämän vuoksi ajatuksena oli yhdistää eri polkureitistöjä siirtymällä reitiltä toiselle autoteitä pitkin. Kuten kuvastakin voi päätellä niin tämä ei ihan onnistunut :D

Harhauduimme juoksemaan liian pitkään erästä soratietä ja jouduimme lopulta palaamaan sitä vielä takaisinkin että pääsimme takaisin metsäpoluille. 30 kilometrin polkujuoksun sijaan päivän saldoksi kertyi lopulta 33 kilometriä josta noin puolet polkuja ja puolet sorateitä.


Seura ja maisemat oli huikeita joten ketään ei tainnut tilanne suuremmin harmittaa. Kyllä niitä polkujakin kertyi melkoisen mukavasti tälläkin reitillä.


Pitkospuut olivat pääasiassa hyväkuntoisia ja ilmeisesti melko uusia, vain muutamilla pätkillä ne olivat iäkkäämpiä, osittain lahoja ja läpi vettyneitä.


Alueella ei hirveästi ollut korkeuseroja, vain muutamia lyhyitä, jyrkkiä nousuja ja laskuja. Tässä allekirjoittaneen tyylinäytettä ylämäkipolkujuoksusta :D


Päästiin myös huiputtamaan Takaniitunvuori, paikallinen K2.


Loppumatkasta etenimme todella kauniin järven ympäri upeassa auringonpaisteessa. Lenkille sattui elokuun kuumin päivä mutta metsässä tallustellessa sitä ei juuri huomannut.


Ihailtiin maisemia ja tarinoitiin monenlaista juttua Sporttaillaan!-blogin Hannan kanssa. On se vaan huikea mimmi!


4 tunnin ja 45 minuutin annos juoksentelua, 16-17 kilometriä polkuja ja saman verran sorateitä oli todella kiva tapa viettää kaunista sunnuntaipäivää. Meillä oli kasassa jälleen kerran tosi hieno porukka, suunnilleen puolet oli vanhoja tuttuja aiemmilta yhteislenkeiltä ja puolet uusia tuttavuuksia. Kiitos kovasti seurasta Heikki, Jouni, Juha, Susanna, Annika, Armi, Hanna ja Hanna!

4 kommenttia:

  1. Kiitos lenkistä :) Ja sanoista... olet itsekin huipputyyppi! Oli kiva nähdä vihdoin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikesta sekoilusta ja improvisoinnista huolimatta (tai just siks?!) oli kyllä hauska päivä. Onneks aikataulut osui yksiin ja nähtiin vihdoin :)

      Poista
  2. Vaikuttaa tutustumisen arvoiselta paikalta ehdottomasti, mutta oli se hyvä, että en lähtenyt mukaan. Olisin todennäköisesti hyytynyt ekan viiden kilsan jälkeen. Sen verran on hapokasta meno tällä hetkellä.
    Käytiin muuten tsekkaamassa se Paratiisin lenkki ja tykkäsin siitä tosi paljon. Se oli paikoin vähän semmonen Suomalainen tropiikki. :) Tuli vähän Madeiran lenkkimestat jopa välillä mieleen. Ehdottomasti täytyy mennä fiilistelemään uudelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalainen sademetsä tulee mullekin noista paikoista mieleen, toinen vastaava on Kirjurin Polsanluodon puoleinen reuna jossa menee se polku veden äärellä. Auringon paistaessa ja lintujen laulaessa tuntuu kuin olisi jossain ihan muualla. Upeita suistomaisemia!

      Harmi jos tuntuu noin tahmealta juoksu.. Meidän piti pitää vähän hitaampaa tahtia mutta se pitkä soratie-osuus nosti kuin vahingossa vauhtia hitaamman polku-osuuden jälkeen. No, muutama osallistuja totesi ylittäneensä itsensä ja juosseensa pidempään ja nopeammin kuin aiemmin joten ehkä se meni silti ihan hyvin näinkin.

      Mun lenkeillähän koskaan ketään ei jätetä yksin joten sinne bussin perälle oltais saatu varmasti hyvä ryhmä kasaan myös sun kanssasi!

      Poista