Pakko jättää se lauantain juoksutapahtuma väliin. Kesäflunssa iski ja nenä valuu kuin Niagara. Onneksi kisaan ei ollut ennakkoilmoittautumista vaan osallistumismaksu olisi hoidettu paikan päällä ennen starttia. Lepään rauhassa. Tiedän ettei hartaasti rakennettu kunto katoa mihinkään muutamassa päivässä tai edes viikossa. Otan tästäkin kaiken irti. Pysähdyn ja mietin mitä on tullut tehtyä ja mihin olen menossa. Vaikka unelmia on hyvä olla, kannattaa ymmärtää että onni on matkan varrella eikä siellä loppusuoran päässä. Sinne kun harvemmin edes pääsee, mutta mitäs sitten kun tätä polkua on niin mahtava edetä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti