Epätyypillinen ja tyypillinen treeniviikko.

Tiesin jo etukäteen että viime viikosta tulisi vähän erilainen viikko treenien suhteen. Avovaimoni tekee työtä jossa tehdään pitkä vuoro ja sen jälkeen ollaan pitkään vapaalla. Viime viikolla se tarkoitti sitä että tiistain aamupäivästä keskiviikkoaamuun oltiin pojan kanssa kahdestaan. Tiistai oli siis vapaapäivä eikä siihen voinut suunnitella mitään kovempaa treeniä. Nämä kotipäivät ovat silti yleensä täynnä hyötyliikuntaa ja palauttavaa aktiviteettiä pyöräilyn, kävelemisen ja muun pojan kanssa touhuamisen muodossa.Viikonlopuksi oli myös tiedossa parin päivän reissu Naantaliin häihin ja kesälomalysteihin.

Kirjoitin pari viikkoa sitten siitä miten lämmösietokyky paranee samaa tahtia kuin fyysinen kunto kohenee. Lauantaina sen taas huomasi kun muu hääväki pyyhki hikeä helteessä, kääri hihoja ja otti puvuntakkia pois. Olisin varmasti vuosi tai kaksi sitten ollut yltä päältä hiessä mutta nyt ei ollut edes kovin lämmin olo. Saman huomasin myös kolme viikkoa sitten kun oltiin Kööpenhaminassa katsomassa rock-keikkaa trooppisen kuumassa sisähallissa jossa porukka pyörtyili. Melkein kolme tuntia bailaamista eturivin tuntumassa sai vaatteet nihkeiksi mutta olo pysyi hyvänä.

Tämän takia minä treenaan. Olen vahvempi ja kestävämpi paitsi urheilusuorituksissa mutta myös jokapäiväisessä elämässä. Kun pitää olla talossa tai autossa jossa ei ole ilmastointia tai yllättäen pitääkin kävellä kuumana päivänä joku pidempi pätkä. Haluan olla sellaisessa kunnossa että kun joku herättää minut keskellä yötä, nostan pojan toiselle olkapäälle ja avovaimon toiselle olkapäälle ja juoksen maratonin. Unelmia ja tavoitteita pitää olla!

Treenisuunnitelmaa viime viikolle piti vähän hioa. Viiteen treenikertaan en siis tulisi pääsemään koska en ajatellut ottaa matkalle mukaan juoksukamppeita koska aikaa kunnon lenkille ei oikein löytyisi. Päätin siis pyrkiä neljään harjoitukseen ja se myös onnistui. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan myös kävin salilla enemmän kuin juoksin! Maanantaina penkkitesti, avovaimo tuli varmistamaan ja auttelemaan. Tiistaina siis lepo. Keskiviikkona 12 kilometrin juoksulenkki ja torstaina salipäivä. Eilen illalla kävin vielä lepakkovuorolla, siis juuri ennen salin sulkemisaikaa kymmeneltä, vielä tekemässä penkkitreenin. Hyvä viikko, tulee aina hyvä fiilis kun pystyy sumplimaan aikatauluja ja ottamaan aikaa liikunnalle. Eihän sitä aikaa kalenterista löydy jos ei edes yritä. Aikaa löytyy juuri niille asioille joille haluat sitä löytyvän.

Tämä viikko tulee todennäköisesti olemaan niin perusviikkoni kuin voi olla. Puolison työt ajoittuvat viikonlopulle, jolloin lepäisin muutenkin "esimerkkiviikossani", ja voin harjoitella maanantaista perjantaihin. Kävin aamupäivällä juoksemassa 13 kilometriä mukavassa kelissä. Pilvistä, lämmintä, tuulista ja pientä tihkusadetta aina välillä. Täydellistä.

Nyt taas tulee kuuden päivän putki ilman lepoa mutta otetaan sitten taas viikonlopusta kaikki irti. Ainakin olisi tarkoitus mennä katsomaan triathlon-kilpailua. Triatlonistit ovat hurjakuntoisia kilpailijoita ja taas on tarjolla mahtava määrä inspiraatiota ja innoitusta omaankin tekemiseen!