maanantai 15. syyskuuta 2014

Kuuden päivän treeniputki vaihtui nuhaan.

Viime viikolla treenit tosiaan kulki erinomaisesti niin kuin ehdin jo tännekin hehkuttamaan. Sunnuntaista perjantaihin kertyi kuusi harjoitusta, yhteensä varmaankin noin 9 tuntia liikuntaa.

sunnuntai: 17 kilometrin juoksulenkki
maanantai: voimaharjoitus salilla
tiistai: 14 kilometrin juoksulenkki
keskiviikko: painonnostoharjoitus
torstai: 13 kilometrin juoksulenkki
perjantai: 18 kilometrin juoksulenkki

Yhteensä 62 kilometriä juoksua kuudessa päivässä! Yllättävän hyvin.

Vireys oli melkein koko ajan kohdillaan, vasta viimeisenä päivänä eli perjantaina vähän painoi jaloissa ja meno oli alussa väsynyttä. Loppua kohti juoksu rullasi paremmin ja pääsin aika hyvään flow-tilaan. Ennen lenkkiä nenä vähän vuosi ja epäilin että flunssaa olisi tulossa ja niinhän siinä sitten kävi. Ehkä sekin vähän jo painoi menoa tuolla perjantain pitkiksellä.

Pojalla oli ollut parin päivän ajan nuhaa edellisenä viikonloppuna, avovaimolla sama juttu alkuviikosta joten oma vuoro napsahti sitten nyt. Onneksi tämä ei vaikuta sen ärhäkkäämmältä lentsulta vaan parin päivän lepäilyn jälkeen ollaan varmaankin taas täydessä vauhdissa. Alunperin mun piti levätä lauantai ja sunnuntai mutta otan nyt vielä ainakin tänään maanantaina ja huomenna tiistaina iisisti. Todennäköisesti tämän kanssa voisi kyllä kevyesti treenatakin, pelkkä nuha ei ole mulla ennenkään estänyt sitä. Nenä ei ole tukossa joten nukkuminen ym. onnistuu hyvin, ainoa haitta on jatkuva niistäminen. Se on kyllä todella pieni haitta, voishan sitä vaikka maata sängyssä kuumeessa ja yskiä keuhkot pihalle. Hyvä tuuri jälleen kerran.

Viikonloppuna seurailin maantiepyöräilyn Espanjan ympäriajon viimeisiä etappeja, Alberto Contador oli jälleen kerran todella vahva ja vei voiton vaikka vasta heinäkuussa ajoi rajusti ulos Ranskan ympäriajossa ja mursi jalkansa. Sunnuntaina ehdittin vähän soutelemaan järvellä perheen kanssa, poika oli innoissaan kun sai soutaa ihan oikeaa venettä.Illan aikana tuli vielä reissattua autolla 560 kilometriä.


Stadio della Nordsjö eli Vuosaaren helmi, Heteniityn monttu. Oisko joku tunnistanut kuvasta? Idässä nousee ja laskee yhden sijasta peräti kolme aurinkoa ;)

Pääkaupunkiseudun pallokentillä on tullut pyörittyä aika paljon mutta tää oli eka kerta Vuosaaren pyhätössä. Menestyksen kääntöpuoli on hurja, muutama vuosi sitten tuolla oli yli 5000 katsojaa liigapelissä, nyt ehkä 150 henkeä. Liiga on vaihtunut ykkösdivariin ja tämän vuoden heikon menestyksen myötä ensi kesänä kakkoseen. Se on toisaalta juuri sitä urheilun draamaa, valoa ja varjoa, joka ainakin itseäni tässä koko touhussa viehättää ja iso syy siihen miksi en koskaan halua seurata urheilusarjoja jotka ovat suljettuja putoamisen ja nousemisen osalta. Niissä koko draamankaari on vesitetty koska se voisi heikon kauden myötä tuhota koko bisneksen. Urheilu on mulle ennen kaikkea tunnetta ja aitoa kilvoittelua noususta pohjilta kohti huippua ja aina myös jonkun tapauksessa toisinpäin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti