torstai 11. joulukuuta 2014

Maksimimyrsky - ei kahta treeniä päivässä hyvän sään aikana.

Innostuin viikonloppuna kun selailin alkavan viikon sääennusteita. Keskiviikolle lupailtiin kunnon myräkkää, kovaa tuulta ja sadetta. Jes, pääsisin vihdoin juoksemaan varsinaisella koiranilmalla. Muistin  kuitenkin heti että keskiviikkona olisi myös painonnostoharjoitukset. En ole koskaan tehnyt kahta treeniä samana päivänä..

Mikäpä siis olisi parempi syy tai hetki tehdä se ekan kerran. En ajatellut juosta kovinkaan pitkään, vain muutaman kilometrin hölköttelyn, just sen verran että saa nautiskeltua olosuhteista. Neljän maissa laitoin tossut jalkaan ja juoksukamat päälle. Sade vihmoi ja isoja lätäköitä oli joka paikassa. Tuuli oli kuitenkin pettymys. Reilun kolmen kilsan aikana päälle iski vain muutama kovempi puhuri mutta kaukana oli rajuimmat tuulilenkit joissa tuntuu että ei liiku yhtään eteenpäin ja juoksutakki muuttuu purjeeksi. Ilma oli myös aika lämmin, varmaan juuri tuulen suunnan takia. Ehkä tuulen olisi pitänyt saapua mereltä jotta se olisi tuntunut, etelätuuli ei ole länsirannikolla tylyin mahdollinen. Jossain Hangon Bellevuella on ollut varmaan mahtavat tyrskyt! Uutisten mukaan pohjoisella Itämerellä on mitattu yli 10-metrisiä aaltoja jotka on näillä seuduilla aika harvinaisia.

Parinkymmenen minuutin juoksentelun jälkeen menin kotiin vaihtamaan kuivaa ylle, haukkasin vähän välipalaa ja siirryin painonnostosalille. Siellä ei kyllä kulkenut aluksi yhtään. Tempauksissa heti eka lämmittelynosto tyhjällä tangolla tippui eteen :D Eikä paljon parempaa ollut luvassa jatkossakaan, tarkoitus oli nousta yksittäisillä nostoilla pikkuhiljaa kohti maksimeja niin työnnössä kuin tempauksessa.  Tuollainen ei sovi mulle yhtään kun tekniikka on niin heikko, paljon parempi olisi ollut ottaa useamman toiston yhdistelmänostoja joilla saa liikkeen sisäistettyä taas viikon tauon jälkeen. Vanhat maksimit tuli ylös mutta niin heikolla tekniikalla ettei juuri innostanut. Hämmentävintä oli kun joku nosto meni takaa yli mutta juoksin sen kiinni taaksepäin askeltamalla! Näin käy usein kun painot jäävät eteen mutta vastaavaa en ole koskaan tehnyt taaksepäin  enkä muista muidenkaan tehneen. Uskomatonta että sain pidettyä ne ylhäällä.

Sen sijaan lopun voimaosuudessa, etukyykyissä, oli ihan eri meininki. Tässäkin annettiin ohjeeksi nousta ykkösmaksimiin ja sehän passasi, viimeisten kuukausien aikana olen noussut viikko viikolta ja sarja sarjalta kohti uutta huippua ja sen huipennus oli sitten edessä eilen. Ensin reilut kymmenen prossaa lisää vanhaan maksimiin, tuli yllättäen kevyesti ylös. Sen jälkeen pienen pähkäilyn jälkeen otin yli 20% kesän maksimiin lisää ja sekin tuli aika helposti syvästä pohjakyykystä ylös! Jes!! Valmentaja sanoi että ois voinut heittää vaikka kymmenen kiloa vielä lisää ja sekin olisi tullut :D Vähän epäilen mutta ei varmaan sekään olisi ollut kaukana. Ei nuo raudat vielä painaneet rinnalla yhtään mitään ja kun jatkossa tuntuma toivottavasti vain paranee niin niitä kymmeniä kiloa voi ehkä ihan oikeasti latoa kiihtyvällä tahdilla lisää tankoon.

Jalat on edelleen isossa mittakaavassa heikot mutta ei se haittaa. Tiedän että koko ajan mennään oikeaan suuntaan ja kehitystä tulee ihan oikeasti. Muutamassa kuukaudessa parikymmentä prossaa lisää tehoa on selvä merkki siitä että duuni on kannattanut ja jerkkua on tullut lisää. Hitaasti mutta varmasti kohti uusia enkkoja!


Ei muuta kuin tyrskyä ja turbulenssia kehiin, täältä tullaan! :)

2 kommenttia:

  1. Tosi kovalla tuulella/kaatosateessa tai muuten vaan hasardissa ilmassa on kyllä ihanan erilaista juosta tai muutenkin ulkoilla. :D Tykkään ite kovassa vesisateessa kesällä juoksemisesta eniten. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin onkin! Kyllä siitä tulee ihan eri fiilis kun kelissäkin on asennetta.

      Poista