perjantai 22. maaliskuuta 2013

Banaani, treenieväiden klassikko.

Olen aina ollut innokas hedelmien mussuttaja ja esimerkiksi banaania on kulunut varmasti lähes päivittäin pikkupojasta. Se onkin nerokkaimpia elintarvikkeita koskaan: kompakti koko, hyvä maku, hygieeninen mutta ympäristöystävällinen kertapakkaus ja erinomainen energiasisältö. Yhdessä banskussa on noin sadan kalorin lisäksi paljon kuitua, kaliumia, mangaania sekä C- ja B6-vitamiinia.

Banaani lienee Suomen suosituin hedelmä eikä varmaan ole montaakaan treenikassia jossa sitä ei olisi joskus näkynyt. Isäni kertoi jo lapsena meille juttuja siitä kuinka hänen nuoruudessaan (60-luvulla) paikalliset voimailijat saattoivat syödä kilokaupalla banaaneja joka päivä, niin ennen kuin jälkeen harjoituksen. Ehkä banaani oli oldschool-treenaajien heraprotskujauhopirtelö? Valmiiksi paloiteltuja banaaninpaloja on ollut myös kaikissa osallistumissani juoksutapahtumissa huoltopöytien tarjonnassa. Harva kiinteä ravinto toimii yhtä monelle juoksun aikana, banaani lienee parhaiten siedetyimpiä vaihtoehtoja.

Vaikka luulin jo tienneeni (melkein) kaiken banskuista niin aina onneksi oppii uutta. Törmäsin vanhaan Ultrajuoksija-lehteen jossa oli taulukko banaanin eri kypsyysasteista ja täten sen soveltuvuudesta treenievääksi.

Ultrajuoksija 3/1996
Melkoista tietoa! Toki olen huomannut että banaanin maku muuttuu selvästi kypsymisen myötä mutta enpä ole tajunnutkaan että hiilihydraattien määrä, ja ennen kaikkea laatu, muuttuu noin dramaattisesti pinnan värin kanssa. Vihreä banaani on siis lähes pelkästään tärkkelystä kun musta banaani on puolestaan melkein pelkkää sokeria.

Tänäänkin juoksulenkin jälkeen etsin töistä palauttavaa välipalaa enkä löytänyt muuta kuin banaanin.

 

Joka näytti sattumalta tältä! Eipä tämän näköiset veijarit ihan parhaimpien päiviensä maulle pärjää mutta näköjään (treeni)ravintona kyseessä on just parasta a-luokkaa. Yleensä syön mieluiten vihreämpiä banaaneja ja nämä mustimmat menee jälkiruuan raaka-aineeksi, vaikkapa uuniin siirapin kera.

Juoksutapahtumissa banaaneja ei ole sen enempää kypsytelty, näyttävät usein jopa hieman vihreiltä joten ei ihmekään että moni saa vatsavaivoja napattuaan huoltopöydältä banskun paloja mukaan. Ehkä tulevaisuudessa juoksutapahtumissa ei ole eritelty vain mukeja (vesi & urheilujuoma) vaan myös banaanit eri kypsyysasteiden mukaan? :D

5 kommenttia:

  1. Minullekin tuo oli uusi tieto. Isäni joutui kerran melkein keskeyttämään hiihtokilpailun vatsakramppien takia ja syytti siitä aamulla syötyjä liian raakoja banaaneita. Olemme aina vähän naureskelleet tuolle, mutta eipä taida tarvita enää nauraa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turhaan nauroitte, isänne todellakin joutui vihreiden banaanien kirouksen uhriksi!

      Poista
  2. Onko se sitten niin, että banaani on hyvä napata myös ennen kuntosalitreeniä? Joskus olen tainnut nähdä tämmöistä? Mä olen saanut PT:ltä ohjeet syödä välipala ja sit salille mutta eiän se mitenkään aina voi onnistua ja mietin että mikä olis semmoinen hyvä pieni syöminen että jaksais paremmin treenata? Musta banaani maistuu minusta vähän käyneelle, eikä se näyttänyt vuosikkaallekaan enää maistua vaikka vaaleampi maistui.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Banaani on ehdottomasti hyvä myös ennen treeniä. Riippuu omasta kropasta kannattaako se syödä puoli tuntia vai tuntia ennen. Tuon taulukon perusteella uskaltaisin väittää että mieluummin kypsä kuin vihreä ettei ala vatsa kuplia kesken treenin.. Nuo mustat banskut ovat jo niin täynnä sokeria että tosiaan alkavat melkein käymään eikä sellaista, käytännössä jo melkein pilaantunutta, hedelmää kannata enää syödä.

      Lenkin jälkeen lasi maitoa + banaani on ihan yhtä hyvä palautusateria kuin joku erikoisjuoma. Salitreenin jälkeen proteiinia olisi hyvä olla enemmän, banaani+rahka vaikkapa on hyvä yhdistelmä.

      Poista
    2. Kiitti! Laihduttajana palkkari on pelkkää heraprotskua (olen just nyt rahkalle allerginen, yäk) joten banaani on varmaan parempi ottaa etukäteen:)

      Poista