Ykköstason valmentajakoulutus sisältää kotona tehtäviä ennakko- ja välitehtäviä sekä kaksi lähijaksoa. Ensimmäinen lähijaksoni oli viime viikonloppuna Vierumäellä Suomen urheiluopistolla. Koulutus oli järjestetty yhteistyössä Suomen Voimanostoliiton kanssa ja lopulta paikalla olikin kahdeksan painonnosto- ja kahdeksan voimanostovalmentajaa. Yleistä valmennusosaamista koskevat osuudet olivat koko porukalle yhteisiä, spesifit lajivalmennukseen liittyvät teoriatunnit ja käytännönharjoitteet olivat tietysti erikseen.
Mietin jo parin vuoden ajan koska olisi oikea hetki mennä koulutuksiin, seurasta siihen kannustettiin jo aiemmin mutta joko aikatauluni eivät sopineet tai suoraan sanottuna en kokenut olevani valmis. Jo ykköstason koulutus on erittäin laaja paketti. Perjantai-illasta sunnuntai-iltapäivään kestänyt koulutus sisälsi 18 tuntia teoriaosuuksia ja käytännön harjoituksia salilla, pelkästään lauantaina ahersimme aamukahdeksasta iltaseitsemään vain kahden ruokailutauon paussittamina. Ainakin itse pysyin hyvin skarppina alusta loppuun ja suunnilleen 99% asiasta osui ja upposi tajuntaan.
Nyt on helppo sanoa että tulin koulutukseen juuri oikeaan aikaan. Kokemattomalle painonnostovalmentajalle olisi mielestäni parempi käydä ensin ohjaajakoulutuksia tai toimia apuvalmentajana/ohjaajana jossain seurassa kokeneempien valmentajien siipien suojassa. Itselleni on nyt parissa vuodessa kertynyt muutamia satoja ohjattuja tunteja ja se kaiken muun lajin parissa vietetyn ajan ohella antoi erinomaiset lähtökohdat koulutukselle.
Valmentaminen on älyttömän iso paketti hallittavaksi. Siihen kuuluu niin yksittäisten harrastajien valmentamista kuin parinkymmenen hengen ryhmien ohjaamista. Aloittelijoita, junioreita, aikuisia kuntoilijoita, kilpatason harrastajia ja huippu-urheilijoita. Valmentajan tulee osata esiintyä, perustella, analysoida. Hallita vuorovaikutustilanteet, lajin biomekaniikka, oheisharjoitteet, tiedollinen ja taidollinen osaaminen ravinnosta, palautumisesta, kokonaiskuormituksesta. Rakentaa harjoitusjaksoja ja valmennusohjelmia, hallita omaa mieltä, sanatonta ja sanallista viestintää ja tukea urheilijaa parhaalla mahdollisella osaamisellaan ihan kaikessa. Koko paketti on niin suuri hallittavaksi että sitä ei edes uskalla välillä ajatella.
Toisaalta kaiken analysoinnin taustalla on äärimmäisen simppeli laji jossa on samaan aikaan kaikki. Yleinen valmennusoppi - joka on siis sama on lajina sitten salibandy, mäkihyppy tai painonnosto - on haastava näin yksinkertaisen mutta samalla monipuolisen lajin osalta. Miten ja miksi suunnitella erillisiä taidollisia harjoitteita kun painonnostosuorituksessa jo itsessään käydään läpi iso skaala eri harjoitettavia taidon osa-alueita? On täysin eri asia valmentajalle suunnitella liikkuvuus- ja kehonhallintaharjoitteita futisjuniorille kuin painonnostajalle. Me harjoitamme käytännössä kaikkia taidon osa-alueita samalla kertaa jokaisessa lajisuorituksessa.
Teimme jo lokakuussa ennakkotehtäviä joissa piti kuvailla itseään valmentajana, tuoda esille vahvuuksia ja heikkouksia, toimintaympäristöämme ja ajatuksiamme valmentajuudesta. Viikonlopun päätteeksi saimme kotiin viemisiksi ison nipun välitehtäviä jotka tulisi hoitaa ennen tammikuun toista lähijaksoa. Ne ovatkin jo kattavuudeltaan aivan eri luokkaa kuin ennakkotehtävät. Lähiviikkoina tulen esimerkiksi videoimaan valmennuksiani ja kuvatun materiaalin pohjalta analysoimaan käytöstäni valmennustilanteessa. Jo viikonlopun aikana ohjasimme eri harjoitteita muille osallistujille ja itselleni se tuntui tutulta ja helpolta. Vielä vuosi tai pari sitten vieraiden ihmisten edessä esiintyminen ja harjoitusten ohjaaminen oli haastava ja jännittävä tilanne, nyt se on hyvinkin kotoisaa. Toisaalta juuri tiedollisessa osaamisessani on edelleen isoja aukkoja ja sopivan vastakysymyksen esittämällä olen helposti kovin hukassa.
Jos joku valmentaja luulee olevansa valmis valmentajana, hän on kaikkea muuta kuin sitä. Valmentaminen on elämänmittainen oppimisprosessi jossa ei yksinkertaisesti voi tulla valmiiksi. Uusia näkökulmia ja tapoja oppimiseen ja opettamiseen löytyy koko ajan eikä lajianalyysikään ole koskaan lopullinen. Jos jokin urheilulaji ei kehity ja mene eteenpäin kaikilla tasoilla, se on kuoleva laji.
Olin Vierumäellä vasta toista kertaa, eka kertani oli kesäkuussa leirillä jossa olin valmentamassa painonnostojunnuja. Puitteet ovat komeat ja innostavat, vaikka silloin lauantainakin oli todella pitkä päivä ja oltiin aherrettu aamukahdeksasta iltaseitsemään niin siirryimme vielä porukalla salille vetämään omia treenejämme. Lopettelin vasta puoli yhdeksältä, mehut alkoi olemaan loppu mutta kun en ollut ehtinyt pariin viikkoon tekemään tempausharjoitteita niin olihan se taas niiiin siistiä ja vielä itselle vieraissa puitteissa. Vierumäen punttis on toimiva paikka, joskin painonnostoharjoituksia varten se vaatii jonkin leirin tai muun tilaisuuden jossa käytössä on liiton välineet. Meillä oli koulutuksessa kasassa todella hieno porukka lajiväkeä ympäri Suomea joiden kanssa siirryttiin vielä salilta illanviettoon Scandicin baareihin. Tähän liittyen pitääkin kehaista että alueella on ilmainen taksi :-D Onhan se nyt selvää että kilometrin mittainen matka on uhka painonnostoharrastajalle katabolian muodossa! Ja hermotukset menee helposti piloille ja sitten onkin nosto seuraavana päivänä sekaisin. Thou shalt not walk.
Parin tunnin päästä ohjaan ensimmäisen tuntini ekan koulutusjakson jälkeen. Mielenkiintoista nähdä miten paljon käsitellyt asiat vaikuttavat valmennustilanteisiini, uskon että melko paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti