maanantai 22. heinäkuuta 2013

Cheat dayt ja ruokanatsit.

Vähähiilihydraattinen, paleo, välimerellinen, gluteeniton, maidoton, vegaaninen. Jokaisella on joku ruokavalio nykyään. Paatuneimmat puritaanit eivät taida syödä mitään millä on varjo tai annosta jossa on vastavärejä.

Jossain vaiheessa syöminen ja sen analysointi taisi mennä vähän yli. Tuntuu että lifestyleblogit, -tv-ohjelmat ja -lehdet ovat vielä ennestään lisänneet tämän ilmiön överiyttä. Jos sulla ei ole jotain hienolla nimellä kulkevaa Syömisen Ohjenuoraa et kuulu joukkoon. Jos haluat nähdä itsesi tietyn näköisenä ja kaltaisena ihmisenä, sinun pitää syödä samalla tavalla.

En noudata mitään periaatteellista ruokavaliota, onkohan mulle joku nimitys? Antinutriitti? Vähädieettinen?

Cheat day on nimitys jota käytetään kun ei mennä sen oman ruokavalion mukaan. "Syön yleensä paleo-ruokavaliolla mutta tänään on cheat day." Pettäjän päivä? Mutta ketä tässä petetään, omaa itseä, uskonnon asemaan nostettua ruokavaliota? Vai niitä muita tyyppejä jotka noudattavat samaa ruokavaliota? Keneltä pyydellään anteeksi ja mitä?

Ruokanatsit ovat asettaneet itsensä asemaan jossa arvostellaan muiden syömisiä. Tunnettu ilmenemispaikka ovat laihdutus- ja fitnessblogit, nämä ylipapit ja -papittaret esiintyvät yleensä nimellä Anonyymi. Musta tuntuu että tunsin näitä samoja tyyppejä 90-luvulla, silloin tosin kyse ei ollut fitneksestä vaan eläinten hyvinvoinnista. Vegaanit paasasivat vähempiarvoisille, lakto-ovo-vegetaristeille ja vastaaville, heidän ruokavalionsa turmelevuudesta. Arvatkaas mitä? Monet näistä pahimmista tuomionpasuunista eivät ole enää vegaaneja, eivät välttämättä edes kasvissyöjiä. Sivusta seurattunakin tuo touhu tuntui aika karmealta eikä lainkaan nostanut ko. elämäntavan tai sitä harjoittaneiden arvostusta.

Ruokanatseja on monenlaisia, osalla on seinällä diplomi ja jonkinlainen valtuutus esiintyä syömisen ykköstietäjänä. Nämä tyypit meuhkasivat aiemmin 10% kasvislevitteen erinomaisuudesta ja pyrkivät tv:n laihdutusohjelmissa vaihtamaan raavaan rekkakuskin lautaselta pizzat ja makkarat tofuun ja linsseihin. Täysin elämästä vieraantuneita tyyppejä siis. Oli aika hassua nähdä tällainen ruokavaliojulkkis tekemässä ruokaa Neljän tähden illallisessa. Kaikki safkat olivat eineksiä ja muita puolivalmisteita.

Mun mielestä kukaan ei välttämättä tarvitse ruokavaliota, ei edes laihduttajat. Jos haluat laihtua, syö vähemmän kuin kulutat. THAT'S IT! Jos haluat olla kovakuntoinen, treenaa paljon ja monipuolisesti - ja syö hyvin!

Ei kukaan tarvitse toista ihmistä sanomaan mikä on oikein tai väärin. Jos joku ruoka aiheuttaa väsymystä, ripulia, ummetusta tai närästystä niin älä helvetissä kiiruhda ravintoterapeutille tai ala syömään jotain activiaa vaan lopeta sen syöminen! Oikea tapa syödä löytyy kokeilemalla, täytyy vain pitää silmät auki ja kuulostella itseään että miltä se olo tuntuu kun on syönyt makkarakeittoa tai kukkakaalimuusia.

Ikävä kyllä syömisestä ja myös treenaamisesta on tehty kovin ehdotonta ja moni on sillä ajattelulla tehnyt itselleen hallaa. Laihduttaja saattaa syödä ja treenata pitkään hyvin mutta kun toinen näistä rupeaa menemään heikosti niin tulee fiilis että eihän sillä toisellakaan ole väliä jos muuten menee vähän miten sattuu. Väärin! Molemmilla on väliä, kehitystä tulee kyllä jos vain toinenkin on kunnossa. Jos molemmat on kondiksessa niin sitten kehitystä tulee tietysti enemmän.

Ei ole mitään cheat dayta, on vain päiviä jolloin syödään eri tavalla eri ruokia. Ja ne ruokanatsit, ketä oikeasti kiinnostaa?

Nautitaan tästä touhusta! Haters gonna hate vai miten se meni ;)

12 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Onneksi löytyy meitä suvaitsevaisempia tasapainottamaan tätä treenajien kenttää :) Suurin osa taitaa onneksi kyllä olla aika rennoin mielin liikenteessä muutenkin.

      Huippu- ja ammattiurheilijat tietysti erikseen, tämä kirjoitukseni ei koske heitä.

      Poista
  2. Juurikin näin! Viimeksi tänään kaverin kanssa samaa aihetta vatvottu. Syömisestä ja ruuasta on tehty aivan liian vakavaa touhua nykyään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Ruuan ei tarvitse olla pelkkä välttämätön polttoaine jota tarkkaillaan, mitataan ja tutkitaan, se saa olla myös nautinto ja ihan tavallinen asia.

      Poista
  3. Aa ja men.
    Itse noudatan ilmeisesti jotakin ruokavaliota, mutta mulle se on ollut arki pian 44 vuotta, niin ei enää tule kelattua, että olisi jotakin erikoista asiassa.

    (Nyt älysin vihdoin laittaa blogisi lukulistalle, kun aiemmin olen meinannut täällä lukiessani, mutta on unohtunut. Nyt se on lukijassa ja muistan jatkossa paremmin :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, tervetuloa lukijaksi! :)

      Noinhan sen pitää mennnäkin, Arttorius noudattaa Arttoriuksen ruokavaliota ja minä omaani. Ellei ole ongelmia ja kroppa tuntuu voivan hyvin niin ei kannata turhaan lähteä kääntämään kaikkea ylösalaisin koska jonkun mielestä niin pitää tehdä.

      Pelkkien tutkimusten perässä ei kannata lähteä elämäänsä rakentamaan, samat safkat kun ovat vuorotellen hengenvaarallisia ja terveysruokaa.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Sopiva sana tähän kohtaan, monelle kun ruuasta on tullut melkein uskonto :)

      Poista
  5. Hyvä kirjoitus!

    http://mikkomallikas.wordpress.com/

    VastaaPoista
  6. Virkistävää lukea tämänsuuntaisia kirjoituksia, kun niitä vastakkaisia tulee jo korvista ulos. Ehkä he kuitenkin ovat vain kovaäänisempiä, jolloin tuntuu, että "kaikilla" on ruokavaliolleen joku nimi. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se taitaa olla monessa asiassa että ne äänekkäimmät äärilaidan ihmiset saavat ääntään enemmän kuuluviin kuin ne jotka ottavat vähän iisimmin näiden juttujen kanssa..

      Poista