28 juoksukilometriä, 9 harjoitusta. Selailin aamulla viime vuosien harjoituspäiväkirjoja, yli 50 sivua aanelosia. Piti mennä tammikuulle 2012 asti että oli näin surkeaa treenikuukautta. Samalla kun oli huono fiilis heikosta maaliskuusta niin olin toisaalta myös iloinen. Miten terveenä olenkaan saanut liikkua ja elää yli neljä vuotta putkeen!
En syönyt lapsena ainuttakaan antibioottikuuria enkä juuri aikuisenakaan. Särkylääkkeitä syön keskimäärin yhden tabletin vuodessa - jos sitäkään. Helmi-maaliskuussa söin kolme antibioottikuuria ja pahimmillaan suuhun upposi enemmän buranaa kuin ruokaa. Sitä on täysin turha surkutella tai harmitella, jos on nuha tai viisaudenhampaat poistetaan niin sitten asia on niin.
Tammikuu 2012 oli mulle käänteentekevä hetki. Tulin niin rajusti motivoituneena takaisin että oksat pois. Samanlainen fiilis on nytkin. Haluan tehdä kaiken ja enemmänkin, nauttia jokaisesta päivästä ja hetkestä koska ei voi tietää koska ja miten pitkään on seuraavan kerran ulkona kuvioista.
Olin vielä viikko sitten vahvasti menossa Sorvaan maratonille 9. huhtikuuta. Sain viime viikolla kasaan neljä harjoitusta ja vaikka sykkeet olivatkin koko ajan tapissa niin paluu oli joka tapauksessa tosiasia. Perjantaina aamulla heräsin ja niistin paperin täyteen paksua keltaista eritettä. Nuha oli tullut taas hetkellisesti takaisin.
Tein päätöksen, peruin osallistumiseni Sorvaan ja ilmoittauduin Helsinki Spring Marathonille 24. huhtikuuta. Pukinmäen kevät olkoon seuraava etappini! Sain päätöksestä uutta virtaa, parin hassun päivän sijaan olisikin muutama viikko aikaa juosta ja totutella 10+ kilometrin lenkkeihin.
Ennen musertavaa maaliskuuta olin ehkä elämäni parhaassa kunnossa voimatasoiltani. Sen sijaan juoksukuntoni ei ollut kovin kummoinen. Viime syksyn jälkeen en ole saanut täyttä motivaatiota ja paloa juoksemiseen. Siitä huolimatta reilun neljän ja puolen tunnin maraton onnistui helmikuussa. Vastaavista asetelmista voin siis hyvin lähteä myös stadiin. Nautiskellaan vaikka viiden tunnin verran, mukana on paljon kavereita ja ihan uusia maisemia.
Tuntuu vähän hassulta alkaa rakentamaan maraton-kuntoa kun muut jo keventelee ja herkistelee. Hallimaratonia edeltäneen kuukauden aikana juoksin 80 kilometriä, uskon että nyt voisin juosta jopa enemmän.
Tänään lähdin aamulenkille täynnä motivaatiota, nuhasta ei ollut tietoakaan ja jalassa oli ekaa kertaa uudet tossut. Kevät tarkoittaa uusia alkuja ja mikäs sen parempi tapa aloittaa huhtikuun harjoitukset kuin lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä. Kohti uusia seikkailuja!
Vaikuttava paperinivaska! Veikkaan, että Pikinmäki-kierroksen jälkeen olet sellaisissa endorfiinipöllyissä, että juoksuinto tulee rytinällä mukaasi Poriin. Varaa varuiltaan sillekin oma penkkirivi ;)
VastaaPoistaMä olen tosi iloinen että tulet Helsinkiin maratonille. Tylsä ettei terveys antanut sulle mahdollisuutta juosta Nokialla, mutta kaikellahan on merkityksensä. Kiva nähdä sut taas ja päästä höpöttelemään juoksun lomassa!
On tosi siistiä nähdä taas ja juosta yhdessä. Hämmentävän nopeasti olen päässyt tähän onnellliseen ja kivaan asemaan että melkein kaikissa kotimaisissa juoksutapahtumissa on tuttuja, kavereita ja ystäviä mukana. Jo ennestään upea harrastus tuntuu yhteisöllisyyden vuoksi entistäkin paremmalta.
PoistaTsempit huikeaan huhtikuuhun ja keveitä askelia kevääseen. Toivottavasti sairastelut ois nyt hetkeksi ohitse, ja pääset nauttimaan juoksusta ja muusta urheiluhuumasta!:) Tsemppiä myös maratonille! :)
VastaaPoistaKiitos Satu, kyllä nyt on kevättä rinnassa ja askel tuntuu hyvältä :)
Poista