perjantai 14. joulukuuta 2012

Treeni lapsen kanssa.

Täydellisessä maailmassa jokainen voisi treenata omalla suosikkisalilla juuri niin paljon kuin haluaa ja juuri siihen aikaan kuin keho on parhaassa iskussa harjoitusta varten. Tosielämässä aikatauluista muodostuu tetris-kenttä jossa eri paloja yhdistellään ja sovitellaan niin että kaikki olisi mahdollista. Joskus on, joskus ei.

Se että ei pääse salille käsipainojen, levytankojen ja taljojen pariin ei kuitenkaan tarkoita sitä ettei pystyisi treenaamaan. Omassa olohuoneessa voi tehdä lukuisan määrän harjoitteita käyttämällä oman kehon painoa vastuksena. Me joilla on jälkikasvua, omistamme myös mainion vastuksen joka kasvaa koko ajan isommaksi samaa tahtia lihastemme kanssa. Pikkuskidi on usein innokas ja erinomainen treenipartneri!

Ensimmäinen herätykseni lapsen vaikutuksiin tuli kun poika oli reilu yksivuotias. Rupesin ihmettelemään mistä käsivarsiini oli ilmestynyt erikoiset patit, enhän ollut koskaan harjoittanut niitä mitenkään. Sitten tajusin: koliikkisen ja läheisyydenkipeän vauvan, myöhemmin taaperon, kanniskelu ja sylissä pitäminen päivästä toiseen oli kasvattanut minulle kunnon hauikset!

Ajattelin jakaa kanssanne muutamia superjunnun kanssa tekemiäni harjoitteita. Vaikka olen näitä kaikkia itse kokeillut ja hyviksi todennut niin pyydän olemaan varovainen ja huomioimaan turvallisuusseikat erittäin tarkasti. Nyt ei tehdä failure-treeniä! Nyt ei myöskään tehdä mitään 3x15 sarjoja vaan vastus eli juniori päättää miten kauan äidin tai isän pitää jaksaa.

TAKAKYYKKY

Jokainen on varmasti joskus pitänyt omaa lastaan olkapäillä istumassa. Tämä on perusasento josta lähdetään liikkeelle eli kyykkäämään. Lapsi voi olla myös ns. reppuselässä, miten vain kunhan pakka pysyy kasassa eikä kumpikaan kaadu tai putoa.

ETUKYYKKY

Etukyykky on levytangolla aika tekninen ja haastava liike takakyykkyyn verrattuna ja niin on myös skidin kanssa. Poika sanoo tätä "sylkkykyykyksi", lapsi otetaan siis syliin, tälläkin kertaa ihan miten vain kunhan ote on hyvä ja vastus pysyy paikoillaan rinnan puolella.

OVER-HEAD-SQUAT eli VALAKYYKKY eli PÄÄNYLÄPUOLELLA-KYYKKY

Tätä tehdään vain Sirkus Finlandian akrobaattiperheissä, skipataan siis seuraavaan kohtaan!

ETUNOJAPUNNERRUS, HOOVER jne.

Näihin klassisiin oman kehon painoa vastuksena käyttäviin liikkeisiin saadaan ihan uutta vääntöä kun muksu kiipeää selkään! Koska aikuisen kädet ovat lattiaa vasten pitää lapsen olla tietysti niin iso että hän osaa itse pitää lujasti kiinni tai muuten tasapainoilla selän päällä. Liikettä voi helpottaa tai vaikeuttaa asettamalla käsien tai jalkojen alle jonkin korokkeen.

VATSARUTISTUKSET

Isänä tietää tehneensä jotain oikein kun lapsi menee yhtäkkiä maahan makaamaan ja rupeaa tekemään vatsarutistuksia! ;) Rutistuksia voi tehdä vaikka niin että lapsi menee istumaan jalkojen päälle ja aina kun aikuinen nousee ylös heitetään läpsyt, pussataan tai lapsi vaikka tuuppaa liikkeen aina takaisin ja laskee toistoja. Ihan mitä tahansa hassuttelua, liikunta saa ja sen pitää olla hauskaa.

HAUISRUTISTUS

Varsinaista hauiskääntöä en ole vielä onnistunut kehittämään mutta apinaa leikkivä ja kiipeilypuuta kaipaava skidi saa sopivan roikkumispaikan kun iskä tai äiskä jännittää hauista. Tästä saa myös mainion kisan, kumpi jaksaa kauemmin, hauis vs roikkuva lapsi?

Leikkipuistot ovat mainio paikka paitsi lapsille touhuta niin myös aikuisen pitää kroppa iskussa. Sieltä tulee mieleen heti yksi erinomainen liike:

JALKAPRÄSSI

Jos lapsella ei ole kiikkulaudalla kaveria niin aikuinen saa mahdollisuuden pumpata jalkojaan kondikseen. Vuorotellen jalat kiikkulaudan päälle ja pumppaamaan lasta ylös ja alas. Supervanhemmat tietysti keräävät kiikkulaudan päähän koko perheen tai naapuruston mukulat ja näyttävät miten paljon reisissä on papua!

Leikkipuistojen kiipeilytelineet ja erilaiset vempaiset tarjoaa hyvän mahdollisuuden vetää leukoja tai muuta vastaavaa. Ok, eihän niillä virallisesti varmaan saisi leikkiä kuin lapset mutta oikeasti nämä laitteet on mitoitettu niin että ne kestävät viikonloppuöisin kerääntyvien teinien painon joten kyllä ne kestää yhden aikuisenkin.

Pulkkamäki on myös hyvä treenipaikka. Lapset AINA kaipaavat hiihtohissiä joka vetää pulkan (ja lapsen) takaisin mäen päälle. Ei tule muuten kylmä kun askeltaa jyrkkää ja lumista mäkeä ylös ja vetää samalla pulkkaa! Itse olen myös lenkkeillyt kesällä lastenvaunujen ja -rattaiden ja talvella pulkan kanssa. En suosittele juoksemista rattailla tai vaunuilla talvella koska jos liukastuu niin tulee helposti kaadettua myös se kulkuneuvossa mukana kulkeva kaveri. Pulkan kanssa on turvallisempaa.

Olen aiemmin kirjoittanut erinomaisista lähiliikuntapuistoista joissa lapsille ja aikuisille on rakennettu erilaisia oman kehon kehittämiseen tarkoitteja laitteita. Tuo kirjoitus löytyy täältä: Ulkoliikunnan luksusta: Kuntoilupuisto.


Meillä poika on siis tosi innoissaan kaikesta liikunnasta ja hänelle on iso asia kun joskus pääsee vanhempien mukana kurkistamaan kuntosalin eteisestä itse salin puolelle ja näkemään ihan oikeita juoksumattoja ja levytankoja. Toivottavasti tuo innostus ja palo itsensä liikuttamiseen pysyy hänellä koko elämän. Parasta mitä aikuinen voi lapsen liikuntaharrastukselle tehdä on touhuta yhdessä, luoda mahdollisuuksia ja antaa vapaat kädet liikkua sillä tavalla ja juuri niin paljon kuin lapsi itse haluaa, on se sitten puussakiipeilyä tai säännöllisiä joukkueharjoituksia.

Miten huippua onkaan kun lapsi tulee kysymään: Leikitäänkö kuntosalia?

6 kommenttia:

  1. Tää on kyllä ihan asiaa. Ite oon vastaavaa pohtinu venyttelyihin liittyen. Jos sais jälkikasvusta avustajaa tehostettuihin venytyksiin. Ei viittis aina kollegan vastaanotolle mennä venytettäväks ja tulis ehkä venyteltyä vähän useammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pojan jalkapalloharjoituksissa on ollut välillä hillitöntä kun treenien lopuksi lapset menevät rinkiin ja jokainen vuorollaan näyttää yhden venytyksen. Ei ehkä ihan fysioterapian oppikirjojen mukaista mutta kuuluu asiaan.

      Itsehän en venyttele koskaan mikä kyllä vähän hävettää myöntää..

      Poista
  2. Huippuideoita! Pitää muistaa nämä sitten joskus kymmenen vuoden päästä, kun minulla on lapsia :D Yläasteikäisenä kyllä kävelin joskus kotikatua pikkuveli reppuselässä. Harmi, että hän kasvoi nopeammin kuin minun innostukseni.

    -keltainenkilometri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ois kyllä hienoa jos pystyisi pitämään näistä kiinni mahdollisimman pitkään.. vaikka 80-vuotiaana kyykkäisi 55-vuotias "lapsi" olkapäillä :D

      Poista
  3. Haha joo, otankin sen tavoitteekseni! Apua miten typerä syy tämä on kasvattaa vauvakuumettani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä bloggaus ei tosiaan ole paras syy hankkia lapsia, suosittelen mieluummin vaikka sitä hiekkasäkkiä josta kirjoitin alkukuusta :D

      Poista