Juostako kilpailussa vai eikö juosta?

Kuukausi sitten lenkillä sain ahaa-elämyksen. Maassa ei ollut lunta ja lämpötila oli +5C, aika ihanteelliset olosuhteet juoksemiseen siis. Rupesin miettimään että voisi vielä juosta jonkun kisan ennen vuoden vaihtumista jos kelit pysyvät hyvinä eikä tiet ole jäisiä. Mielessä oli eräs 15.12. järjestettävä tapahtuma ja siellä kympin matka.

Kelit ovat pysyneet hyvinä, vaikka on ollut lunta ja pakkasta niin tiet ja polut eivät ole olleet jäisiä vaan ihan kelvollisia, tamppautunut lumi on hyvin pitävä alusta. Viime viikolla olin vielä varma että juoksen tuon kisan mutta viikonlopun aikana aloin miettimään juoksenko sittenkään. Tiistaina lenkillä rupesin pohtimaan tosissani tuon juoksukisan plussia ja miinuksia:

+ Olen juossut kympin vain kerran kelloa vastaan, toukokuussa 2011 kun olin harrastanut lenkkeilyä vasta muutaman kuukauden. Aika, tasan tunti, oli mielestäni erinomainen noin vähällä harjoittelulla. Nyt kun säännöllistä treeniä on takana kaksi vuotta niin voisi olla mukava nähdä paljonko tuosta ajasta tippuu pois. Varsinaisella kisakaudella kymppi on niin lyhyt matka että juoksen mieluummin vaikka muutaman puolikkaan maratonille valmistautuessani. Hiljaisena ja vähän tylsänä talven treenikautena tuollainen yksittäinen kympin kisa voisi olla kiva piristys perustreeniarkeen.
+ Kaikki blogiani vähän enemmän seuranneet tietävät että rakastan erilaisia tempauksia ja uusia elämyksiä, on kyseessä sitten avantouinti, fiilistelyjuoksu syksyisellä hiekkarannalla tai maratondebyytti haastavissa olosuhteissa. Juoksukisa lumisissa maisemissa viikkoa ennen joulua olisi juuri sellainen juttu!

Entäs sitten ne miinukset?

- Juoksen talvella mieluummin aika hidasta pk-vauhtia jotta pito on varmasti kunnossa ja tuntee koko ajan miten liukasta tai turvallista on edetä. Kilpailu on kilpailu, eikä sinne ole järkeä lähteä hölköttelemään mitään peruslenkkivauhtia.
- Juoksen talvella käytännössä vain kahdella eri ulkoilupolulla koska minulla on niistä parin talven kokemus ja luotan kenkieni pitoon niissä. Kilpailu käydään toki hiekoitetulla ja hoidetulla reitillä mutta se olisi kuitenkin täysin uutta maastoa enkä tietäisi ennakkoon miten se etenee.
- Pienemmissäkin kilpailuissa on ainakin joissain kohdissa ruuhkaa ja tungosta eikä omaa juoksulinjaa voi valita vapaasti. Mitä jos ajaudun liukkaaseen tien reunaan ja kaadun?
- Kilometrit ovat aina olleet minulle ykkösjuttu, nopeudella ei ole niin suurta merkitystä. Kannattaako ottaa liukastumisen riski muutaman minuutin tulosparannuksen vuoksi kun se ei ole minulle kuitenkaan niin tärkeä juttu?
- Tämä juoksukisa joulukuussa oli spontaani idea, ei mikään treenikalenteriin vuosi sitten kirjattu juttu. Voisi päästä muutama kirosana jos liukastuisin ja mahdollisesti loukkaisin itseäni enkä voisi harjoitella kunnolla tai edes osallistua niihin kilpailuihin jotka ovat vuoden 2013 kalenterissani jo nyt isoin kirjaimin? Jos liukastun tavallisella treenilenkilläni, se on ok, koska rakastan harjoittelua ja se on mulle tärkeää matkalla kohti unelmiani ja tavoitteitani mutta tuo kympin kisa ei kuitenkaan merkitse muuta kuin pientä piristystä joulun odotukseen.
- Pohtiessani näitä asioita ajauduin kuntoradan liukkaaseen reunaan, jalka lipesi, horjahdin ja meinasin kaatua. Ensimmäistä kertaa tänä talvena. Pidän tätä selvänä merkkinä juoksemisen jumalalta Marathonukselta (keksin tämän äsken) että keskity poika treeneihisi nyt vaan.

Nyt kävi näin. Juoksin tänään 10 kilometriä lumituiskussa ja fiilistelin sitä tosiasiaa että kasassa on nyt 964 kilometriä. Juoksen jonkun kympin tai en niin minulle tärkeintä on että seuraavan puolentoista viikon aikana kipittelen 36 kilometriä ja saan tonnin kasaan.

Hienoa että joku on tehnyt tästä ajatuksesta motivointikuvan (vaikkakin kirjoitusvirheillä...). Olen ajatellut juuri noin sen jälkeen kun olin viime talvena kuukauden kuumeessa mykoplasman vuoksi. Voi olla että huomenna, ensi viikolla tai ensi vuonna makaan sängyssä liikuntakyvyn menettäneenä eikä ole mahdollisuutta juosta ja ylläpitää tätä elämäntapaa. Siihen asti - juostaan!