tag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post7878495824932101106..comments2023-05-02T12:32:46.399+03:00Comments on Kevyet kilometrit, raskaat raudat: Syntymäpäivän ajatuksia.Mikahttp://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comBlogger7125tag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-62806049721568917512016-05-18T08:33:28.815+03:002016-05-18T08:33:28.815+03:00Mä luulen, et siinä oli enemmän kyse siitä, et pit...Mä luulen, et siinä oli enemmän kyse siitä, et piti tavallaan miettiä sitä haluaako sitoutuu ja kisata ja jos haluaa, niin sit pitää myös ei niin hyvinä päivinä sitoutuu treeneihin. Tokikin montaa harrastusta oli jo kisakausia takana, eli sitä tavallaan tiesikin mihin lähtee.<br /><br />Harrastusmaksut on epäilemättä tietyissä lajeissa aika päätä huimaavia. Onneksi useimmiten taitaa olla kuitenkin jonkinlaista koeaikaa tarjolla, jonka jälkeen voi sitten funtsia sitä kiinnostaako homma vai ei.Taru / Wannabe Juoksijahttps://www.blogger.com/profile/11956129128115170609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-67348908606187577442016-05-17T15:00:53.118+03:002016-05-17T15:00:53.118+03:00Teillä tuo onkin toiminut aina hyvin enkä ole saan...Teillä tuo onkin toiminut aina hyvin enkä ole saanut koskaan sellaista kuvaa että harrastaminen olisi joku taakka tai riesa. Sun kaltaisista vanhemmista ois pitänyt kertoa mun mielestä enemmän tossa Futisvanhemmat-ohjelmassa, mutta ehkä sellaista näkökulmaa ei sitten haettu tai haluttu.<br /><br />Lätkäkamojen roudaaminen on niin haastava urakka että siinä tarvitaan kuskeja mutta futis ja moni muu laji on onneksi helpompia. Kunhan matka ei ole pitkä niin on helppo ryhtyä omatoimiseksi!Mikahttps://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-5234643534648720762016-05-17T14:57:39.255+03:002016-05-17T14:57:39.255+03:00Hyvä näkökulma. Valmentajana on joskus ikävä nähdä...Hyvä näkökulma. Valmentajana on joskus ikävä nähdä tilanteita joissa lapsi tuodaan harjoituksiin pakolla koska maksu on maksettu. Onhan se ikävää että rahaa menee hukkaan mutta virheitä sattuu kaikille ja niistä oppii, niin lapsi kuin aikuinenkin. Uuden harrastuksen aloittamisen kynnystä ei pitäisi nostaa niin korkeaksi että mahdolliset turhat maksut pelottaa ja karkottaa jo valmiiksi. Onneksi monia harrastuksia voi rauhassa kokeilla ennen kuin lasku lähtee vanhemmille!Mikahttps://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-22053365495243657182016-05-17T14:54:44.280+03:002016-05-17T14:54:44.280+03:00Niitä haluttuja harrastuksia tuntuu tulevan joka p...Niitä haluttuja harrastuksia tuntuu tulevan joka päivä lisää. Pitää vain yrittää tarkkailla mitkä on niitä joista puhutaan oikeasti pidempään ja joihin voisi olla pysyvämpää intoa.<br /><br />Mäkään en tajua miksi pitäisi seisoa treenit alusta loppuun kentän reunalla ja sitten valittaa että miten kaikki aika menee lapsen harrastuksissa! Voihan tosiaan vaikka juosta sen harjoituksen ajan, onnistuu missä vain.Mikahttps://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-54049988264030640502016-05-16T20:08:30.724+03:002016-05-16T20:08:30.724+03:00Meillä treeneihin lähtö on välillä hankalaa, mut t...Meillä treeneihin lähtö on välillä hankalaa, mut treenien jälkeen on hyvä fiilis ja ollaan hyvällä mielellä. Jääkiekko on 5 kautta takana, poika täyttää syksyllä 10. Omasta tahdostaan kiekkoilun aloitti ja tykkää kovasti. Muutama viikko sitten poika aloitti fudiksen. Joukkue perustettiin tutuista kiekkopojista ja valmentajana toimii kiekkojoukkueesta tutut aikuiset. Kivaa on ollu näissäkin treeneissä. Treenimatkat kuljetaan pääasiassa kävellen tai pyörällä. Kiekkokamojen roudaamisessa on oma hommansa, onneks apua on saatavilla. Yritän järjestää niin ettei pojan tarvii yksin kamoja roudata. <br />Ite viihdyn hyvin kentän laidalla ja mielelläni osallistun joukkueen talkoisiin (mun mielestä kyseessä on vaan yks joukkue vaik lajeja onki kaks ja molemmat on eri seurojen alla). Viihdyn kentän laidalla, koska meillä on vanhempien kesken hyvä henki ja osasta on tullu ystäviä. Lisäks musta on kiva seurata poikien kehitystä.<br />Joskus on treenit jätetty väliin, jos poika ei yksinkertaisesti jaksa, mut harvemmin sitä tapahtuu. Treenejä/pelejä on n. 5 kertaa viikossa, fudista 3.<br />En usko kasvattavani ammattiurheilijaa, mut toivottavasti liikunnallinen elämäntapa jää. Toki saa hän valita ammattilaisuudenkin, jos rahkeet riittää. ��Lotta-Marihttps://www.blogger.com/profile/10079944626629494360noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-15163747618520351512016-05-16T18:41:20.825+03:002016-05-16T18:41:20.825+03:00Mulla ei ole lapsia, joten vanhemman näkökulmasta ...Mulla ei ole lapsia, joten vanhemman näkökulmasta en asiaa osaa ajatella. Lapsena kyllä olin erittäinkin aktiivinen harrastaja. Aika on ehkä sillä tavoin muuttunut, että ennen vain vähemmistön vanhemmat oli aktiivisesti mukana. Taikka sitten siihen vaikuttaa myös se, että olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa treenipaikat ym. oli väistämättä lähellä. Onnellinen olen kyllä lapsuuden harrastuksista ja niistä on sikana hyviä muistoja. Monenlaista tuli kokeiltua, jotain vähän vakavammin kuin toista. Pakko ei ollut mihinkään, mutta jos lisenssit ym. kisakaudeksi maksettiin, tarkoitti se myös sitoutumista harkkoihin sille kaudelle, eli jonkinlaista pohdintaa piti kuitenkin itse tehdä kuinka valmis ja halukas on jotain tiettyä juttua harrastamaan. Siitäkin olen tänä päivänä kiitollinen vanhemmilleni :). Taru / Wannabe Juoksijahttps://www.blogger.com/profile/11956129128115170609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-77862797576782199582016-05-16T14:51:35.809+03:002016-05-16T14:51:35.809+03:00Asiaa! Täällä ollaan samojen asioiden äärellä. Hie...Asiaa! Täällä ollaan samojen asioiden äärellä. Hienoa, että lapsesi on löytänyt mielekkäitä harrastuksia. Ja painonnostohan on loistava isä-poika -harrastus!<br /><br />Meillä lapset haluaisivat harrastaa vaikka mitä. Aika ja raha ovat valitettavasti esteenä. Kahden harrastavan lapsen kanssa arki on yhtä härdelliä. Myönnän, että joskus laiskottaa ainaiset viemiset ja tuomiset, mutta kun käytän treeniajan juoksuun, kaupassa käyntiin tai lukemiseen, arki itse asiassa helpottuu. Musta ei ikinä olisi kentän laidalla seisojaksi. Onneksi lapset ymmärtävät sen. poppis | pikkulitenhttps://www.blogger.com/profile/03919799027641018384noreply@blogger.com