tag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post2189797367311645409..comments2023-05-02T12:32:46.399+03:00Comments on Kevyet kilometrit, raskaat raudat: Juoksun ja kävelyn yhdistäminen.Mikahttp://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comBlogger16125tag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-39291619508841989152013-09-23T15:03:33.365+03:002013-09-23T15:03:33.365+03:00Naurattaisia muakin ellen olisi ihan samanlainen -...Naurattaisia muakin ellen olisi ihan samanlainen - edelleen! Jos näen jonkun tutun niin jään juoksemaan paikoilleni, pysähtyä ei vaan voi. Huh huh.Mikahttps://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-77997885558250758342013-09-23T15:02:37.193+03:002013-09-23T15:02:37.193+03:00Viisaita neuvoja, Mogin juoksukoulu on ollut varma...Viisaita neuvoja, Mogin juoksukoulu on ollut varmasti hyvä tapa aloittaa tämä harrastus :) <br /><br />Käveleminen ei tosiaan ole häpeä vaan joskus juuri kaikista suurinta itsetuntemusta ja taidokasta liikkumisen rytmittämistä.Mikahttps://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-5742611981984618202013-09-23T15:01:13.094+03:002013-09-23T15:01:13.094+03:00Hienoa että vihdoin uskaltauduit kommentoimaan, aj...Hienoa että vihdoin uskaltauduit kommentoimaan, ajatuksia herättävä kommentti. Kiitos paljon siitä.<br /><br />Hieman erikoisia neuvoja muilta juoksijoilta, nimenomaan alussa kunto kasvaa kohisten ja ottaa suorastaan jättimäisiä harppauksia. Vasta useamman kuukauden tai vuoden harjoittelun jälkeen kehitysvauhti hidastuu merkittävästi. Juuri sykkeissä tuon huomaa parhaiten. <br /><br />Alussa oikeastaan ihan minkälainen harjoittelu tahansa riittää kehittymiseen jos lähtötaso on nolla kuten vaikka mulla oli.<br /><br />Yksi tärkeä syy kirjoittaa tätä blogia on olla vastavoima näille ajatuksille jotka minuakin juuri vaikkapa juoksufoorumissa ärsyttävät. Jokaisella on yhtäläinen lupa juosta ja olla juoksija. Juoksu ei ole vain minuutteja ja sekunteja. Yleensä se on ihan kaikkea muuta.<br /><br />Toivottavasti leikkaus auttaa! Aina on toivoa ja itseään voi kehittää myös fyysisesti todella monella tavalla. Kirjoitan siitä lisää pian, toivottavasti jo huomenna. Tsemppiä!Mikahttps://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-65504069133569412792013-09-23T14:56:31.727+03:002013-09-23T14:56:31.727+03:00Usein muuten nämä treeni- ja juoksuviisaudet pätee...Usein muuten nämä treeni- ja juoksuviisaudet pätee laajemminkin koko elämään. "Tärkeintä ei ole maaliviiva vaan se matka sinne".<br /><br />Tuttuja tunteita, melkoisen häpeän ja luovuttamisen leiman me juoksijat olemme kävelemiselle antaneet! Eihän sen niin pitäisi olla.Mikahttps://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-61084393652946405432013-09-23T14:54:28.527+03:002013-09-23T14:54:28.527+03:00Pitääkin tutustua Gallowayn kirjoituksiin!
Verta...Pitääkin tutustua Gallowayn kirjoituksiin! <br /><br />Vertaistuki ja ajatustenvaihto on hieno ja tärkeä osa tätä harrastusta, koko ajan oppii uutta mutta silti kannattaa olla vähän kriittinen, niin omaa tekemistä kuin muiden vinkkejä kohtaaan.Mikahttps://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-65872665889778165152013-09-23T14:00:18.544+03:002013-09-23T14:00:18.544+03:00Heh, muillakin on siis ollut ihan sama "ei sa...Heh, muillakin on siis ollut ihan sama "ei saa pysähtyä tai kävellä"-asenne takaraivossa jyskyttämässä :D <br /><br />Ekalla maratonilla todellakin maksetaan ne oppirahat!<br />Mikahttps://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-23969273197774531622013-09-23T13:58:34.263+03:002013-09-23T13:58:34.263+03:00Näinhän se on, suurimmalle osalle juoksijoista käv...Näinhän se on, suurimmalle osalle juoksijoista kävely = luovuttaminen ja epäonnistuminen vaikka niin sen ei missään nimessä pitäisi olla! Hyvä harjoitusmetodi ja juoksua täydentävä liikkumisen muoto oikein käytettynä.Mikahttps://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-26663342519985864202013-09-23T13:57:00.558+03:002013-09-23T13:57:00.558+03:00Vieraassa paikassa ja maastossa juokseminen tuo mo...Vieraassa paikassa ja maastossa juokseminen tuo molemmat ainakin mulla hienoa draivia juoksuun kun ei ole sitä rutinoitunutta tuttua ja turvallista lenkkipolkua. Sykettä ja pulssia ei edes huomaa maastossa kun kaikki keskittyminen kohdistuu kiviin, kantoihin ja juurakoihin.Mikahttps://www.blogger.com/profile/00415363224393882084noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-12432574815863201492013-09-23T00:22:20.381+03:002013-09-23T00:22:20.381+03:00Muistan joskus aloittelijana törmänneeni JUOKSUlen...Muistan joskus aloittelijana törmänneeni JUOKSUlenkillä puolituttuun, jonka kanssa oli "kohteliaisuussyistä" vaihdettava muutama sananen (ajatella, PYSÄHDYTTÄVÄ). Olin ihan harmissani koko loppulenkin (ja varmaan seuraavan päivänkin, heh), kun JUOKSUlenkki keskeytyi.<br /><br />Voi että miten tuo juttu on jälkeenpäin naurattanut. Sitä oli silloin jotenkin niin pikkutärkeä tuon juoksemisen kanssa :D.Taru / Wannabe Juoksijahttps://www.blogger.com/profile/11956129128115170609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-25587721171766212042013-09-22T11:34:20.223+03:002013-09-22T11:34:20.223+03:00Niin ei se käveleminen ole mikään häpeä vaikka nii...Niin ei se käveleminen ole mikään häpeä vaikka niin joskus on ajatellutkin. <br />Omassa suunnitelmassa on kehittää talvella pk:ta kävely juoksu yhdistelmä lenkeille, aivan kuten neuvoin juoksukouluni aloitteleville juoksijoille.Moghttps://www.blogger.com/profile/04210883950532958730noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-20579923987657131852013-09-21T23:50:35.956+03:002013-09-21T23:50:35.956+03:00Löysin blogisi joskus viime talvena mutta nyt uska...Löysin blogisi joskus viime talvena mutta nyt uskaltaudun kommentoimaan ekan kerran. Tuli nimittäin mieleeni oma tarinani, joka on toki aika poikkeuksellinen mutta joka myös kuvaa urheilupiirien tietynlaista ahdasmielisyyttä.<br /><br />Aloitin säännöllisen aktiivisen liikuntaharrastuksen kolme vuotta sitten. Sitä ennen en ollut koskaan harrastanut liikuntaa mitenkään erityisemmin.<br /><br />Keuhkojani on tutkittu moneen kertaan teini-iästä lähtien ja aina tulos on ollut, että arvot ovat vähän poikkeavat mutta eivät viittaa mihinkään (yleiseen) sairauteen, eli virallisesti olen ollut aina terve.<br /><br />Nyt vuosi toisensa jälkeen ihmettelin, miten treenistä huolimatta nopeuteni ei kasva eikä kuntokaan tunnu kehittyvän niin että esim. sykkeet laskisivat. En pysty juoksemaan nopeammin kuin 8 km/h ilman että sykkeet ovat lähellä 200 (siis kirjaimellisesti, välillä menee ylikin) mutta toisaalta jaksoin juosta puolimaratonin tuolla ns. maksimilenkkinopeudellani.<br /><br />Liikunnan suhteen kokeneemmat tuttavani totesivat, että en voi odottaakaan kovin nopeaa kehitystä, koska kuntopohjani on niin heikko. Että enemmän treeniä vaan ja pitkiä hitaita pk-lenkkejä! Tunsin itseni laiskaksi kaikki-mulle-heti-nyt-ihmiseksi.<br /><br />Muutamasta syystä päädyin kuitenkin jälleen kerran keuhkotutkimuksiin, joissa todettiin samat tulokset kuin aina ennenkin. Tällä kertaa en tyytynyt niihin, vaan pyysin lähetteen eteenpäin. Kasa erikoistutkimuksiakaan ei paljastanut mitään. Aloin olla varma, että liioittelen oireitani ja että hakemalla haen heikkoon kehitykseen muuta syytä kuin oman laiskuuteni.<br /><br />Lopulta lääkäri määräsi minut tietokonetomografiaan. (Hän epäröi jonkin aikaa, koska nuorten naisten säteilyrasitusta pyritään ymmärrettävästi rajoittamaan.) Siellä paljastui, että minulla on kuopparinta. Yleensä se näkyy hyvin selvästi ulospäin, mutta minulla on jostain syystä rintakehän pinnalla vain niin olematon painauma, ettei siihen kiinnitä huomiota, ellei tiedä, mitä etsii. Kuitenkin leikekuvissa epämuodostuma painaa sekä sydäntä että keuhkoja ja siten todennäköisesti rajoittaa kummankin elimen maksimikapasiteettia melko paljon.<br /><br />Nyt odotan leikkausta ja mietin, miksen vaan uskonut jo aiemmin, ettei nollakehitys ole normaalia, vaikka lähtötaso olisi kuinka huono. Ja jos kuopparinta palautuu (mitä se osalla potilasta tekee), voi hyvin olla, että vaikka treenaisin kuinka paljon, minun ei kannattaisi ikinä osallistua juoksukisoihin, mikäli uskoisin eräiden juoksufoorumin älyniekkojen kommentteja tyyliin "en tajua, miksi puolimaran yli 2 tuntiin juoksevat osallistuvat kisoihin".<br /><br />Summa summarum: jokaisen pitää luottaa itseensä ja omiin tuntemuksiinsa, koska vain itse voi todella tietää, mitä kokee.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-40964100092392447072013-09-21T22:37:30.169+03:002013-09-21T22:37:30.169+03:00"Terminologiaan juuttuminen on typerää, tarko..."Terminologiaan juuttuminen on typerää, tarkoitus on päästä mahdollisimman nopeasti lähtöviivalta maaliin. Tyyli on vapaa."<br /><br />Erittäin hyvä lause, jota voi soveltaa moneen elämänalaan ja vähän lausetta muokkaamalla vaikka koko elämään :)<br /><br />Mutta sit siihen asiaan. Mä olen myös sortunut tuohon ajatteluun ja sorrun valitettavasti edelleen. Tai, rehellisyyden nimissä, mulla on "lupa" kävellä juoksutapahtumissa tarpeen vaatiessa ja joskus olen sitä yrittänytkin. Mutta se pysähtyminen (juomapisteelle) ja siitä jatkaminen kävellen on tuntunut paljon "kauheammalta" kuin juoksun jatkaminen (vaikka ne jalat onkin pelkät väsyneet pökkelöt). Niinpä sitten oon juossut juomapisteiden läpi "heittämällä huiviin urheilujuomaa sen mitä nyt mukista suuhun osuu"-tyylillä :D<br /><br />Mutta ehdottomasti jokainen tyylillään ja kävely varmasti on järkevää, ainakin maratonilla ja sitä pidemmillä matkoilla. Ehkäpä mullekin tulee joku kaunis päivä se tilanne vastaan että on järkevää, tai pahemmassa tapauksessa pakko kävellä. Ja silloin en, juuri tämän postauksen ansiosta, meinaa tuntea häpeää :)Heidihttps://www.blogger.com/profile/00126866671734514483noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-44158919624780037992013-09-21T10:39:24.440+03:002013-09-21T10:39:24.440+03:00Olipa mukava huomata, että jotkut omista ajatuksis...Olipa mukava huomata, että jotkut omista ajatuksista jäävät elämään. Osittain tämän vuoksihan näitä kokemuksia jaetaan ja toisilta luetaan. <br /><br />Dogmaattisuus on aina pahasta ja skeptinen mieli valmis muuttuumaan. Itsekin kuulostelen muiden ajatuksia ja lueskelen kokemusia, jotta voisi ottaa oppia ja parantaa omaa suhtautumistaan lajiin. <br /><br />Minä itse kopioin ajatuksen kävelytauoista Jeff Gallowaylta. <br /><br />Kevyitä kilometrejä sinne!Marko Forsellhttps://www.blogger.com/profile/07221677403388858779noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-84385275320449524992013-09-21T09:31:53.404+03:002013-09-21T09:31:53.404+03:00Osu ja uppos tuo kävely vs. juominen :) Ekalla mar...Osu ja uppos tuo kävely vs. juominen :) Ekalla maralla en "saanut" pysähtyä ollenkaan ja juomat lenteli pitkin rinnuksia. Sen jälkeen olen pyrkinyt siihen, että juoma todellakin löytää oikean kohteensa ja pysähtyminen todellakin edesauttaa tätä :) Miia Kahilahttps://www.blogger.com/profile/09507993777516687271noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-21077353965889727772013-09-20T23:09:37.803+03:002013-09-20T23:09:37.803+03:00Tosi hyvä kirjoitus ja hyviä huomioita! Itellekin ...Tosi hyvä kirjoitus ja hyviä huomioita! Itellekin toi käveleminen on kuin musta vaate... varsinkaan harjottelussa sitä en juuri harrasta, vaikka sinne se nimenomaan sopis! Maratonin loppupuoliskolla kävelen mieluummin minuutin, kuin juoksen vain ohi! Silloin on selviytymistä juosta juomapisteeltä seuraavalle! ;)Hanna / Sporttaillaanhttps://www.blogger.com/profile/04834763063637437333noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-4738194620031090847.post-909559738805340812013-09-20T19:27:43.890+03:002013-09-20T19:27:43.890+03:00Tyyli todellakin on vapaa. Tein tänään ehkä yhden ...Tyyli todellakin on vapaa. Tein tänään ehkä yhden parhaimmista lenkeistä juoksemalla vieraassa maastossa suunnistuskartta kädessä (en siis ollu suunnistamassa kuiteskaan). Karttaa lukiessa on pakko välillä himmailla ja sen jälkeen juoksu kulkee taas mukavasti ja sykkeet pysyy helpommin pk:n puolella, vaikka muuten maastossa tuppaa liikaa hötkyilemään pulssit korkeella.Hannahttps://www.blogger.com/profile/09936419483337089439noreply@blogger.com